 Harjoittelu ei ole vain toistojen ja kilometrien keräämistä. Kehitys syntyy, kun kuormitus ja palautuminen kulkevat tasapainossa. Harjoittelun rytmitys on rakenne, joka tekee liikkumisesta tuloksellista, turvallista ja pitkäjänteistä. Rytmittämällä treeniä monipuolisesti, harjoittelu saattaa alkaa tuntua kevyemmältä – ja silti teho kasvaa.
Miksi rytmitys on tärkeää? Keho ei kehity harjoituksen aikana, vaan sen jälkeen. Treeni rasittaa lihaksia ja hermostoa sekä kuluttaa energiavarastoja, mutta palautumisen aikana elimistö vahvistuu. Tätä ilmiötä kutsutaan superkompensaatioksi. Mikäli harjoituksia tulee liian tiheään, keho ei ehdi korjata itseään. Jos taas väliä on liikaa, kehitys pysähtyy. Viikon rakenne Viikko on hyvä yksikkö harjoittelun perussuunnitteluun. Eri tehot ja harjoitukset vuorottelevat. Esimerkiksi:
Kuukausirytmi Kun harjoittelu jatkuu pidempään, kannattaa ajatella pidempiä jaksoja. Kuukauden sisällä kuormitusta on mahdollista myös kasvattaa vähitellen ja sitten keventää, jotta elimistö sopeutuu. Yleinen malli on 3:1-sykli:
Monipuolisuus pitää kehon ja mielen virkeänä Yksipuolinen harjoittelu saattaa johtaa nopeasti kyllästymiseen ja rasitusvammoihin. Monipuolisuus sen sijaan pitää hermoston terävänä ja kehon vastaanottavaisena uusille ärsykkeille. Yhdistä viikkoosi eri tehoja ja harjoitusmuotoja:
Palautuminen Harjoittelun tulokset eivät synny vain siitä, mitä teet, vaan myös siitä, kuinka hyvin palaudut. Uni, ravinto ja stressinhallinta muodostavat harjoittelun kanssa kokonaisuuden.
Kuuntele kehoa Mikään ohjelma ei sovi kaikille. Mallit ovat suuntaviivoja. Keho kertoo, milloin rytmitys toimii: jos vire on hyvä ja treeni kulkee, jatka samaan tahtiin. Jos taas väsymys painaa ja motivaatio hiipuu, on aika keventää. Rytmitys on elävä kokonaisuus, jota pitää välillä hienosäätää. Se on harjoittelun ja kehittymisen moottori. Hyviä harjoitushetkiä!  Flow, siis mikä? Oletko kokenut tunteen, jossa tekeminen sujuu kevyesti ja aika menettää merkityksensä? Se on hetki, jolloin ihminen on täysin läsnä – keskittynyt, rauhallinen ja samalla täynnä energiaa. Flow ei ole sattumaa, vaan se on myös taito, jota voi harjoitella.
Mikä flow tarkemmin ottaen on? Flow on psykologinen tila, jossa ihminen on täysin uppoutunut siihen, mitä tekee. Tämän käsitteen toi tunnetuksi psykologi Mihaly Csikszentmihalyi, joka kuvasi flow’ta “optimaaliseksi kokemukseksi” – tilaksi, jossa haaste ja taito ovat tasapainossa. Kun tehtävä on sopivan haastava ja keskittyminen on täydellistä, tekeminen tuntuu lähes itsestään etenevältä. Flow voi syntyä monessa ympäristössä: treenissä, työssä, musiikissa, keskustelussa, luonnossa. Se ei vaadi erityistä hetkeä, vaan oikeaa suhdetta tekemiseen. Kun liike, ajatus ja tunne virtaavat samaan suuntaan, syntyy flow. Mistä flow’n tunnistaa? Flow-tilassa aika vääristyy – minuutit voivat tuntua sekunneilta tai päinvastoin. Sisäinen puhe hiljenee, tekeminen tuntuu luonnolliselta ja energia virtaa kevyesti. Flow ei tunnu kiireeltä, vaan rauhalta tekemisen sisällä. Tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat:
Miten flow’ta voi harjoitella? Flow ei ole vain sattumaa – se on harjoiteltava taito. Kolme keskeistä tapaa kehittää sitä:
Flow’n harjoittaminen vaatii oikean vireen – ei liikaa jännitystä, ei liikaa rentoutta. Kun keho ja mieli löytävät yhteisen rytmin, tekeminen muuttuu. Kyllä, virtaukseksi. Miksi flow on hyödyllinen? Flow ei ole pelkkä hyvä tunne, vaan mitattavasti hyödyllinen tila. Tutkimusten mukaan se parantaa suorituskykyä, oppimista ja luovuutta. Harjoittelussa flow nopeuttaa motoristen taitojen kehittymistä ja vahvistaa keskittymiskykyä. Pitkällä aikavälillä se tukee hyvinvointia, vähentää stressiä ja lisää elämänhallinnan tunnetta. Flow on myös voimakas palautumisen tila. Kun mieli on keskittynyt ja sisäinen vastustus katoaa, keho toimii energiatehokkaammin. Syke tasoittuu, hengitys syvenee ja parasympaattinen hermosto aktivoituu – nämä kaikki tukevat palautumista ja mielen tasapainoa. Tavoittele tänäänkin hetkeä, jossa keho ja mieli virtaavat samaa tahtia!  Personal trainer. Mitä hän tekee ja mikä merkitys hänellä on? Moni saattaa ajatella, että trainerin tehtävä on laatia treeniohjelma ja katsoa, että liikkeet tehdään oikein. Totta. Tämä on tärkeä osa valmennusta, mutta rooli on paljon laajempi. Parhaimmillaan valmennus on kumppanuutta, jossa personal trainer auttaa valmennettavaa löytämään oman potentiaalinsa ja kulkemaan kohti tavoitteita tavalla, joka sopii hänen elämäänsä.
Ohjaaja ja suunnannäyttäjä Personal trainer tuo mukanaan tietoa, kokemusta ja näkökulmia, joita valmennettava ei välttämättä itse huomaisi. Tämä tarkoittaa paitsi harjoittelun suunnittelua ja turvallisuuden varmistamista treeneissä, myös isompaa kuvaa: miten liikunta, ravinto, uni ja palautuminen muodostavat kokonaisuuden muun arjen kanssa. Tuki ja sparraaja Matkan varrella miltei jokainen kohtaa hetkiä, jolloin motivaatio laskee tai arki haastaa. Trainerin rooli on olla rinnalla kulkija – joskus tsemppari, joskus realistinen peili. Hän auttaa näkemään edistymisen pienemmissäkin askelissa ja löytämään voimavaroja silloin, kun itse epäilee. Yksilöllisyyden huomioija Hyvä valmennus ei perustu valmiisiin sapluunoihin, vaan yksilöllisiin tarpeisiin ja niiden huomioimiseen. Personal trainer tunnistaa, että jokaisella on oma taustansa, vahvuutensa ja haasteensa ja mitkä ne ovat. Rooli on kuunnella, kysyä oikeita kysymyksiä ja muokata harjoittelua sen mukaan, mikä vie juuri tätä ihmistä eteenpäin. Esimerkki ja inspiraation lähde Personal trainer ei ole vain asiantuntija, vaan toimii usein myös omalla esimerkillään innostajana. Hänen oma suhtautumisensa liikuntaan ja hyvinvointiin on aktiivinen. Esimerkki saattaa olla yhtä tärkeä kuin itse ohjeet. Personal trainerin rooli on siis hyvin moniulotteinen: hän on ohjaaja, tukija, suunnannäyttäjä ja oppimisen mahdollistaja. Kun valmennussuhde perustuu luottamukseen ja yhteiseen tavoitteeseen, se voi muuttaa valmennettavan arkea syvällisestikin – ei vain fyysisen kunnon osalta, vaan myös henkisen vahvuuden, motivaation ja elämänilon kautta. Henkilökohtaisesti voin todeta, että on ilo nähdä onnistumisia ja kuulla tarinoita mitä valmennus on sekä tuonut että merkinnyt. Auttaa ja kannustaa, sekä kuulla ja ymmärtää. Samalla seuraa velvollisuuden tunne tehdä valmennukset aina parhaansa mukaan. Satsaus itseensä kannattaa! Viisaita valintoja!  Kehittävän harjoittelun perusteet ovat avain tavoitteen saavuttamiseen ja sopivat kaikkeen liikuntaan sen luonteesta riippumatta. Seuraavassa niitä on avattu tiivistetysti yleisesti ja lihasmassan kehittämisen näkökulmasta. Kun nämä periaatteet ymmärtää, se puolestaan auttaa ymmärtämään ja suunnittelemaan harjoittelua.
1. Spesifisyys – harjoittelu lähtee tavoitteesta. Yleisesti: Keho mukautuu siihen, mihin sitä kuormitetaan. Lihasmassan näkökulma: Kasvu vaatii voimaharjoittelua ja moninivelliikkeitä, jotka kuormittavat suuria lihasryhmiä - kyykky, penkkipunnerrus ja maastaveto. 2. Säännöllisyys – kehitys syntyy toistosta. Yleisesti: Harjoittelun hyödyt kertyvät vähitellen ja edellyttävät pitkäjänteisyyttä. Lihasmassan näkökulma: On parempi treenata esim. kolme kertaa viikossa säännöllisesti kuin lyhyt jakso isolla harjoittelumäärällä jota seuraa pitkä tauko. 3. Jatkuvuus – treeni elämäntavaksi. Yleisesti: Harjoittelusta saadut hyödyt syntyvät ajan kanssa. Lihasmassan näkökulma: Lihaskasvu on hidasta. Vuosien säännöllinen harjoittelu rakentaa asteittain lihasmassaa. 4. Ylikuormitus – ilman haastetta ei ole kehitystä. Yleisesti: Kehitys edellyttää, että ärsyke on riittävän suuri. Lihasmassan näkökulma: Sarjojen on oltava niin raskaita, että viimeiset toistot tuntuvat haastavilta (8–12 toistoa). 5. Nousujohteisuus – pienin askelin eteenpäin. Yleisesti: Sama harjoitus samalla teholla ei riitä loputtomiin. Lihasmassan näkökulma: Lisää painoja, toistoja tai treenivolyymia ajan myötä. Vaihtele ohjelmaa noin 8 viikon välein. 6. Yksilöllisyys – jokaiselle oma polku. Yleisesti: Harjoittelu täytyy sovittaa yksilön ominaisuuksiin. Lihasmassan näkökulma: Harjoitustausta esimerkiksi. Kyseessä on voi olla esim. harjoitusohjelman jako eri päiviin tai sarja- ja liikemäärä. 7. Vaihtelevuus – ärsykkeiden monipuolisuus. Yleisesti: Vaihtelu ehkäisee kehityksen pysähtymistä. Lihasmassan näkökulma: Vaihda liikkeitä, järjestystä ja toistomääriä. Supersarjat ja muut tehokeinot antavat uusia kasvusysäyksiä. 8. Palautuminen – kehitys tapahtuu levossa. Yleisesti: Ilman palautumista ei tapahdu kehitystä. Lihasmassan näkökulma: Sama lihasryhmä tarvitsee noin 48-72 tuntia palautumista. Lisäksi riittävät yöunet ja terveellinen ravinto ovat välttämättömiä. 9. Kehityksen ylläpito ja hidastuminen. Yleisesti: Harjoittelun hyödyt katoavat ajan myötä, jos harjoittelu loppuu. Kehitys hidastuu treenivuosien karttuessa. Lihasmassan näkökulma: Aloittelija voi kehittyä nopeasti, mutta edistyneellä tulokset tulevat hitaammin ja vaativat tarkempaa ohjelmointia. Pitkät tauot taas vähentävät lihasmassaa, joten ylläpitotreeni on tärkeää. 10. FITT – käytännön työkalu. Yleisesti: FITT-malli kertoo, kuinka usein, kuinka kovaa, kuinka kauan ja millä tavalla kannattaa harjoitella. Lihasmassan näkökulma:
Lopuksi: Kehittävän harjoittelun perusteet ovat kuin kartta. Ne kertovat mitä huomioida sekä mihin ja miten suunnata harjoittelua, mutta tulokset syntyvät vasta, kun periaatteet viedään käytäntöön. Lihasmassan kasvattamisessa tämä tarkoittaa säännöllistä ja jatkuvaa vastusharjoittelua, riittävää kuormitusta, nousujohteisuutta, monipuolisuutta, lepoa ja ravintoa. Lisätään vielä, että päivän vireystilan kuunteleminen on tärkeää, joskus kulkee paremmin, joskus on tahmeampaa. Niin se menee ja se on ok. Vahvaa syksyä!  Arki. Sana, joka herättää monessa sekalaisia tunteita. Toisille se tuo mieleen kiireen, ruuhkavuodet ja loputtomat to-do-listat. Toisille taas se tarkoittaa vakautta, turvallisuutta ja tuttuja kaavoja. Yksi asia on kuitenkin varma. Arki on suurin osa elämästämme. Juhlat ja lomat ovat poikkeuksia. Arki on se perusta, jolle kaikki muu rakentuu. Siksi on tärkeää pysähtyä miettimään: millainen on minun arkeni ja palveleeko se minua?
Rutiinit – rakenne, joka tuo mielenrauhaa. Rutiinit antavat arkeen rakennetta. Ne ovat toistuvia tekoja, jotka muokkaavat päiviemme rytmiä. Ne voivat olla yhtä yksinkertaisia kuin aamukahvi omasta lempimukista tai iltakävely ennen nukkumaanmenoa. Ne eivät ehkä näytä ulospäin suurilta asioilta, mutta niiden vaikutus on merkittävä. Hyvinvointitutkimukset ovat osoittaneet, että rutiinit tukevat:
Mikä erottaa elämistä tukevan rutiinin kuormittavasta? Kaikki toistuvat toimet eivät ole hyödyllisiä. Jos arki on täynnä pakkoa, suorittamista ja muiden odotusten täyttämistä, siitä katoaa oma ääni. Hyvä rutiini tukee sinun voimavarojasi, ei vie niitä pois. Se antaa rakenteen, ennakoitavuutta ja turvaa, jättäen tilaa myös joustavuudelle ja inhimillisyydelle. Kun toimimme osan päivästä ns. autopilotilla, jää energiaa mm. luovuudelle, päätöksenteolle ja ihmissuhteille. Esimerkkejä voimaa tuovista rutiineista:
Rutiinit vaikeina aikoina – turva epävakauden keskellä. Elämä ei aina suju suunnitelmien mukaan. Tulee kriisejä, sairastumisia, menetystä tai kiirettä, joka tuntuu musertavalta. Tällaisina aikoina juuri ne pienet, arkiset rutiinit voivat olla pelastus. Ne tarjoavat tunnetta siitä, että jotain on hallinnassa. Aamupalan syöminen samaan aikaan, venyttelyhetki, sängyn petaaminen – ne eivät ehkä ratkaise ongelmaa, mutta ne tuovat rytmiä kaaokseen. Näin rakennat arkea, joka tukee sinua.
Arki on elämä – ei vain odotusta jostain muusta. Moni meistä odottaa seuraavaa lomaa, viikonloppua tai "sitten kun" -hetkeä. Todellisuudessa elämämme tapahtuu tässä – juuri nyt – arkisina maanantaiaamuina ja keskiviikkoiltoina. Kun arjesta tulee paikka, jossa viihdymme, emme enää elä vain tulevaisuutta varten vaan elämme jokaista päivää varten. Ehkä arkinen onkin kaunista juuri siksi, että se ei ole, eikä yritä olla mitään muuta. Se on elämää ilman filttereitä. Se voi olla joskus tylsää, joskus sekavaa, mutta myös lohdullista, tuttua ja täynnä mahdollisuuksia. Anna siis arjellesi arvoa. Olet elämäsi ytimessä.  Osalle liikkuminen tuo ensimmäisenä mieleen kovat treenit, kilpailusuoritukset tai velvollisuuden päästä hyvään kuntoon. Mitäpä jos liikunta ei olisikaan suoritus, vaan ilo? Entä jos kehon käyttö voisi olla leikkisää, lempeää haastamista ja omaa aikaa – jopa arjen voimavara?
Miksi liikkuminen kannattaa löytää ilon kautta? Ihminen on luotu liikkumaan. Lapsena juoksimme, hypimme ja kiipeilimme luonnostaan – emme siksi että piti, vaan koska se oli hauskaa. Aikuisiällä tämä luontainen liikkumisen ilo saattaa hautautua kiireiden, työpaineiden ja vaatimusten alle. Monestikaan ilo ei katoa pysyvästi, se vain odottaa uudelleen löytymistä. Kun liikkumista ei enää ajattele velvollisuutena vaan mahdollisuutena, tapahtuu jotakin merkittävää. 1. Motivaatio kasvaa. Liikunta ei vaadi tahdonvoimaa, kun siitä oikeasti nauttii. Tämä ilmiö perustuu sisäiseen motivaatioon, joka on yksi tärkeimmistä kestävän muutoksen tekijöistä. 2. Stressi vähenee: Keho ja mieli rentoutuvat, kun saa liikkua omalla tavallaan. Liikunta aktivoi kehon palautumisjärjestelmää ja tasapainottaa hermostoa. 3. Tulokset paranevat: Säännöllisyys syntyy luonnollisesti, kun liikkuminen tuntuu hyvältä – ja se näkyy sekä jaksamisessa että fyysisessä kunnossa. Ammattilaisen silmin: keho, mieli ja yksilöllisyys. Valmentajana näen usein, miten liikkumisen ilo toimii porttina kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Liikunta ei ole vain fyysinen suoritus – se on vuorovaikutusta kehon ja mielen välillä. Kun kuuntelemme kehoa ja annamme sille tilaa liikkua omien tarpeiden ja rajojen mukaan, hyvinvointi rakentuu kestävälle pohjalle. Aina valmennusprosessin alkuvaiheessa keskitymme siihen, mitä asiakas oikeasti kaipaa. Mikä on nykyinen tilanne, mikä on tavoitteena ja näiden taustoja. Vasta sen jälkeen mietimme, millainen liikunta palvelee juuri näitä tavoitteita. Mistä löytää oman liikkumisen ilon? Liikkumisen ilo ei ole yhtä kuin tietty laji tai suoritus. Se voi olla: - Kuntosalilla tehty harjoitus. - Aamulenkki luonnossa, jossa kuulet lintujen laulun. - Ystävän kanssa pelattu sulkapallo. - Ryhmäliikuntatunti hyvän musiikin ja ryhmän innostamana. - Venytellen rauhoittuminen päivästä. Monipuolisuutta kannattaa kunnioittaa liikkumisessakin. Aivan aluksi kuitenkin avain on löytää oma tapa liikkua, joka tuntuu mielekkäältä ja omalta. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa liikkua – vain se, mikä tuo sinulle hyvää oloa ja tukee omaa liikkumisen ja hyvinvoinnin tavoitetta. Timocoachingin näkökulma: Pysyvä muutos syntyy useimmiten ilon, ei pakon kautta. Kun opit kuuntelemaan kehoasi ja löydät liikunnan, joka saa sinut hymyilemään, olet oikealla tiellä. Liikkuminen ei ole rangaistus, vaan lahja omalle keholle ja mielelle. Yksilöllinen valmennus auttaa sinua löytämään ja ylläpitämään liikkumisen tavoitteita– olipa kyse arjen jaksamisesta, aktiivisemmasta elämäntyylistä tai tavoitteellisesta liikunnasta. Jos kaipaat tukea liikkeelle lähdössä, uudenlaisen liikuntatavan löytämisessä, tai nykyisen ylläpidossa, ota yhteyttä – kuljetaan tämä matka yhdessä. Hyvää kesää!  Voimaharjoittelu ei ole vain tavoitteellisten voimaharjoittelijoiden ja urheilijoiden harjoittelumuoto. Se on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu edistää terveyttä, toimintakykyä ja jaksamista – sekä fyysisesti että henkisesti. UKK-instituutin aikuisten liikkumissuositusten mukaan lihaskuntoharjoittelua tulisi tehdä vähintään kahdesti viikossa. Harjoittelun ei kuitenkaan tarvitse olla monimutkaista tai liiaksi aikaa vievää – yksi tärkeä tekijä on säännöllisyys.
1. Voima tukee toimintakykyä Lihasvoima vaikuttaa suoraan arjessa jaksamiseen. Se mahdollistaa arjen perusliikkeet ja hyvän ryhdin säilyttämisen esim. työpäivän aikana. UKK-instituutin mukaan lihaskunnon heikentyminen altistaa mm. kaatumisille ja liikkumisvaikeuksille. Pienikin lisäys lihasvoimassa voi parantaa huomattavasti arjen sujuvuutta. 2. Voima suojaa kehoa Hyvin rakennettu lihaskunto tukee kehoa liikkeessä ja vähentää kuormitusta nivelille, jänteille ja sidekudoksille. Tämä on tärkeää erityisesti toistuvissa tutuissa liikkeissä – kuten nostamisessa ja kantamisessa. Vahva lihaksisto auttaa säilyttämään oikean linjauksen liikkeissä ja jakaa kuormituksen tasaisemmin koko kehoon. Tutkimusten mukaan lihasvoimaharjoittelu pienentää erityisesti alaselän kipujen, olkapäävaivojen ja polviongelmien riskiä sekä parantaa kehonhallintaa ja tasapainoa (American College of Sports Medicine). 3. Voimaharjoittelua voi tehdä monella tavalla – kuntosali tarjoaa monipuolisuutta Jokaiselle löytyy sopiva tapa harjoitella, ja erityisesti kuntosaliharjoittelu tarjoaa turvallisen ja tehokkaan ympäristön tulosten saavuttamiseen omien tarpeiden mukaan. Kuntosali tarjoaa monipuoliset välineet. Käytössä ovat laitteet, vapaat painot ja monesti paljon muuta esim. kahvakuulat ja vastuskuminauhat. Henkilökohtaiset valmennustapaamiset varmistavat, että tekniikat ovat kunnossa, harjoittelu tapahtuu turvallisesti, kuormitus on oikeanlaista ja harjoittelussa edetään tavoitteen mukaan. 4. Tuki aineenvaihdunnalle ja painonhallinnalle Voimaharjoittelu lisää lihasmassaa, mikä puolestaan nostaa perusaineenvaihduntaa. Tämä tukee painonhallintaa ja edistää terveellistä kehonkoostumusta. Lisäksi lihaskudos parantaa elimistön insuliiniherkkyyttä ja auttaa säätelemään verensokeria, mikä voi vähentää muun muassa tyypin 2 diabeteksen riskiä (American Diabetes Association). 5. Mieli voi paremmin Liikunnan hyödyt eivät rajoitu vain fyysiseen kuntoon. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu parantaa tutkitusti mielialaa, vähentää stressiä ja tukee unen laatua. Se tuo tunnetta hallinnasta ja itseluottamuksesta, jotka heijastuvat koko arkeen. Harjoittelu voi olla myös selkeä hetki omalle hyvinvoinnille kiireen keskellä. Siispä. Voimaharjoittelu kuuluu jokaisen hyvinvoinnistaan kiinnostuneen viikkoon – ja sen hyödyt ovat laajat: parempi toimintakyky, vahvempi keho, terävämpi mieli ja vähemmän vaivoja. Vahvaa viikkoa!  Tutkittua.
Liikunta on itse asiassa täysin yliarvostettua! Tiede on vihdoin todistanut, että paras tapa pysyä kunnossa on ottaa rennosti sohvalla ja antaa lihasten levätä. Jokainen askel kuluttaa kehoa, joten mitä vähemmän liikut, sitä pidempään säästät itseäsi. Itse asiassa uusin tutkimus suosittelee, että paras "kuntokuuri" on syödä kaloririkasta ruokaa, katsella lempisarjoja ja vältellä kaikkea, mikä nostaa sykettä – paitsi ehkä jännittäviä juonenkäänteitä. Äläkä usko valmentajia he yrittävät uskotella toisin. Onnea kaikille uuden liikuntavapaan elämän aloittamiseen! Oikeasti. Totuus on, että liikunta on yksi tärkeimmistä asioista, joita voit tehdä hyvinvointisi eteen. Se ei tarkoita pelkästään raskaita ja pitkiä harjoituksia, vaikka niitäkin tarvitaan oman tavoitteen ja kunnon mukaan. Voimaharjoittelua, hikiliikuntaa ja lihashuoltoa! Liikunta on myös pieniä, päivittäisiä liikkeitä, jotka tukevat terveyttä. Kävely, venyttely, portaiden käyttö ja taukojumppa työpäivän aikana – kaikki lasketaan! Liikunta mm. - Edistää hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä. - Parantaa mielialaa ja unenlaatua. - Tukee painonhallintaa. - Auttaa kehoa pysymään vahvana ja liikkuvana. - Tarjoaa väylän sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Eli vaikka aprillipäivänä voi kujeilla liikunnan merkityksestä, totuus on, että jokainen askel, venytys, sarja ja toisto vievät sinua kohti parempaa terveyttä. Ja paras uutinen? Sen ei tarvitse olla tylsää – tehdään siitä hauskaa!  Pienet teot ja niiden säännöllinen toistaminen ovat terveyden ja kunnon kannalta tärkeitä, koska ne muodostavat pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia. Puhutaan kumulatiivisesta vaikutuksesta. Ne myös muodostavat kestävän pohjan niin hyvinvoinnille kuin muutokselle sitä kohti. Tässä muutama keskeinen syy.
1. Johdonmukaisuus – Yksittäinen rankka treeni ei tuo pysyviä tuloksia, mutta päivittäiset pienet valinnat, kuten portaiden käyttäminen hissin sijaan tai terveellisemmän välipalan valitseminen, rakentavat pitkän aikavälin terveyttä. 2. Tottumusten voima – Pienistä päivittäisistä teoista muodostuu ajan myötä tapoja, jotka muuttuvat osaksi arkea ilman, että niitä tarvitsee erikseen miettiä. 3. Pienet teot kumuloituvat – Säännöllisesti tehdyt pienet parannukset johtavat isoihin tuloksiin ja vaikutukset ovat pitkäaikaisia. 4. Helppo ylläpitää – Suuret elämänmuutokset ovat usein vaikeita toteuttaa ja vielä vaikeampia pitää yllä. Pienten muutosten tekeminen on helpompaa, eivätkä ne tunnu ylivoimaisilta. 5. Jatkuvuus – Pieniä tekoja on helppo jatkaa ja tarvittaessa lisätä. Näin ne lisäävät motivaatiota ja jatkuvuutta. Joitakin esimerkkejä. Liikunta
Käytännössä siis pienet, säännöllisesti toistetut teot toimivat kuin korkoa korolle -periaate. Säännöllisyys tekee niistä voimakkaita terveyden ja kunnon kehittäjiä ja ylläpitäjiä. Riippumatta omasta tavasta ja aktiivisuudesta huolehtia itsestään tai tehdä asioita yleensä niin pikkujutut on hyvä muistaa. Kokonaisvaikutus on valtava. Nauti pienistä teoista!  Onko sana resilienssi tuttu? Mitä se tarkoittaa? Miksi se on tärkeä? Miten sitä voi kehittää?
Resilienssi tarkoittaa psyykkistä palautumiskykyä – kykyä sopeutua, selviytyä ja palautua elämän haasteista, stressistä ja vastoinkäymisistä. Se ei tarkoita stressin tai vaikeuksien puutetta, vaan joustavuutta, vahvuutta ja sopeutumista haastavissakin tilanteissa. Resilienssiä voi kehittää ja vahvistaa läpi elämän. Se auttaa säilyttämään henkisen terveyden ja hyvinvoinnin elämän varrella sattuvissa pienemmissä ja isommissa myrskyissä. Vinkkejä resilienssin vahvistamiseksi. 1. Itsetuntemus: Ymmärryksen kehittäminen omista vahvuuksista, heikkouksista, tunteista ja reaktioista. Tämä voi tapahtua vaikkapa päiväkirjan pitämisen tai meditaation avulla. 2. Sosiaalinen tuki: Vahvat ihmissuhteet ja tukiverkosto ovat erittäin tärkeitä resilienssin kannalta. Yhteisöllisyys auttaa käsittelemään vastoinkäymisiä ja tarjoaa tukea. 3. Positiivinen ajattelu ja optimismi: Haasteiden katsominen mahdollisuuksina oppimiseen ja kasvuun. Tämä ei tarkoita realiteettien kieltämistä, vaan enemmänkin tilanteiden tarkastelua eri näkökulmista. Ole armollinen itsellesi ja harjoittele myös kiitollisuutta. 4. Stressinhallinta ja itsehoito: Tehokkaiden tapojen oppiminen hallita stressiä, kuten hengitysharjoitukset, rentoutusharjoitukset ja mindfulness. Liikunta, hyvä ravitsemus ja riittävä uni tukevat henkistä jaksamista. 5. Ongelmanratkaisutaidot ja suunnitelmallisuus: Taito tunnistaa ongelmat ja pilkkoa ne pienempiin osiin sekä kykyä hakea konkreettisia ratkaisuja. Taito hyväksyä tilanteet, joihin et voi vaikuttaa vahvistaminen ja vastaavasti keskittyminen niihin, joihin voit vaikuttaa. 6. Joustavuus ja mukautuvuus: Harjoittelu hyväksymään muutoksia ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Tämä voi tarkoittaa myös vanhojen tottumusten tai ajattelutapojen tarkistamista. 7. Tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen: Realististen tavoitteiden asettaminen ja työskentely niiden eteen. Tämä antaa tunteen hallinnasta ja edistymisestä, mikä vahvistaa resilienssiä. Oman merkityksen löytäminen. 8. Oppiminen menneistä kokemuksista: Analysoimalla menneitä vastoinkäymisiä ja oppimalla niistä auttaa tulevissa haasteissa. Resilienssi vahvistuu, kun pystyt käsittelemään aiempia kokemuksia ja ottamaan opit mukaan tulevaisuuteen. Resilienssin vahvistaminen on prosessi, joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Jokaisen on löydettävä itselleen sopivat menetelmät ja harjoitukset. Varmaa on, että se kannattaa. |