 Personal trainer. Mitä hän tekee ja mikä merkitys hänellä on? Moni saattaa ajatella, että trainerin tehtävä on laatia treeniohjelma ja katsoa, että liikkeet tehdään oikein. Totta. Tämä on tärkeä osa valmennusta, mutta rooli on paljon laajempi. Parhaimmillaan valmennus on kumppanuutta, jossa personal trainer auttaa valmennettavaa löytämään oman potentiaalinsa ja kulkemaan kohti tavoitteita tavalla, joka sopii hänen elämäänsä.
Ohjaaja ja suunnannäyttäjä Personal trainer tuo mukanaan tietoa, kokemusta ja näkökulmia, joita valmennettava ei välttämättä itse huomaisi. Tämä tarkoittaa paitsi harjoittelun suunnittelua ja turvallisuuden varmistamista treeneissä, myös isompaa kuvaa: miten liikunta, ravinto, uni ja palautuminen muodostavat kokonaisuuden muun arjen kanssa. Tuki ja sparraaja Matkan varrella miltei jokainen kohtaa hetkiä, jolloin motivaatio laskee tai arki haastaa. Trainerin rooli on olla rinnalla kulkija – joskus tsemppari, joskus realistinen peili. Hän auttaa näkemään edistymisen pienemmissäkin askelissa ja löytämään voimavaroja silloin, kun itse epäilee. Yksilöllisyyden huomioija Hyvä valmennus ei perustu valmiisiin sapluunoihin, vaan yksilöllisiin tarpeisiin ja niiden huomioimiseen. Personal trainer tunnistaa, että jokaisella on oma taustansa, vahvuutensa ja haasteensa ja mitkä ne ovat. Rooli on kuunnella, kysyä oikeita kysymyksiä ja muokata harjoittelua sen mukaan, mikä vie juuri tätä ihmistä eteenpäin. Esimerkki ja inspiraation lähde Personal trainer ei ole vain asiantuntija, vaan toimii usein myös omalla esimerkillään innostajana. Hänen oma suhtautumisensa liikuntaan ja hyvinvointiin on aktiivinen. Esimerkki saattaa olla yhtä tärkeä kuin itse ohjeet. Personal trainerin rooli on siis hyvin moniulotteinen: hän on ohjaaja, tukija, suunnannäyttäjä ja oppimisen mahdollistaja. Kun valmennussuhde perustuu luottamukseen ja yhteiseen tavoitteeseen, se voi muuttaa valmennettavan arkea syvällisestikin – ei vain fyysisen kunnon osalta, vaan myös henkisen vahvuuden, motivaation ja elämänilon kautta. Henkilökohtaisesti voin todeta, että on ilo nähdä onnistumisia ja kuulla tarinoita mitä valmennus on sekä tuonut että merkinnyt. Auttaa ja kannustaa, sekä kuulla ja ymmärtää. Samalla seuraa velvollisuuden tunne tehdä valmennukset aina parhaansa mukaan. Satsaus itseensä kannattaa! Viisaita valintoja!  Kehittävän harjoittelun perusteet ovat avain tavoitteen saavuttamiseen ja sopivat kaikkeen liikuntaan sen luonteesta riippumatta. Seuraavassa niitä on avattu tiivistetysti yleisesti ja lihasmassan kehittämisen näkökulmasta. Kun nämä periaatteet ymmärtää, se puolestaan auttaa ymmärtämään ja suunnittelemaan harjoittelua.
1. Spesifisyys – harjoittelu lähtee tavoitteesta. Yleisesti: Keho mukautuu siihen, mihin sitä kuormitetaan. Lihasmassan näkökulma: Kasvu vaatii voimaharjoittelua ja moninivelliikkeitä, jotka kuormittavat suuria lihasryhmiä - kyykky, penkkipunnerrus ja maastaveto. 2. Säännöllisyys – kehitys syntyy toistosta. Yleisesti: Harjoittelun hyödyt kertyvät vähitellen ja edellyttävät pitkäjänteisyyttä. Lihasmassan näkökulma: On parempi treenata esim. kolme kertaa viikossa säännöllisesti kuin lyhyt jakso isolla harjoittelumäärällä jota seuraa pitkä tauko. 3. Jatkuvuus – treeni elämäntavaksi. Yleisesti: Harjoittelusta saadut hyödyt syntyvät ajan kanssa. Lihasmassan näkökulma: Lihaskasvu on hidasta. Vuosien säännöllinen harjoittelu rakentaa asteittain lihasmassaa. 4. Ylikuormitus – ilman haastetta ei ole kehitystä. Yleisesti: Kehitys edellyttää, että ärsyke on riittävän suuri. Lihasmassan näkökulma: Sarjojen on oltava niin raskaita, että viimeiset toistot tuntuvat haastavilta (8–12 toistoa). 5. Nousujohteisuus – pienin askelin eteenpäin. Yleisesti: Sama harjoitus samalla teholla ei riitä loputtomiin. Lihasmassan näkökulma: Lisää painoja, toistoja tai treenivolyymia ajan myötä. Vaihtele ohjelmaa noin 8 viikon välein. 6. Yksilöllisyys – jokaiselle oma polku. Yleisesti: Harjoittelu täytyy sovittaa yksilön ominaisuuksiin. Lihasmassan näkökulma: Harjoitustausta esimerkiksi. Kyseessä on voi olla esim. harjoitusohjelman jako eri päiviin tai sarja- ja liikemäärä. 7. Vaihtelevuus – ärsykkeiden monipuolisuus. Yleisesti: Vaihtelu ehkäisee kehityksen pysähtymistä. Lihasmassan näkökulma: Vaihda liikkeitä, järjestystä ja toistomääriä. Supersarjat ja muut tehokeinot antavat uusia kasvusysäyksiä. 8. Palautuminen – kehitys tapahtuu levossa. Yleisesti: Ilman palautumista ei tapahdu kehitystä. Lihasmassan näkökulma: Sama lihasryhmä tarvitsee noin 48-72 tuntia palautumista. Lisäksi riittävät yöunet ja terveellinen ravinto ovat välttämättömiä. 9. Kehityksen ylläpito ja hidastuminen. Yleisesti: Harjoittelun hyödyt katoavat ajan myötä, jos harjoittelu loppuu. Kehitys hidastuu treenivuosien karttuessa. Lihasmassan näkökulma: Aloittelija voi kehittyä nopeasti, mutta edistyneellä tulokset tulevat hitaammin ja vaativat tarkempaa ohjelmointia. Pitkät tauot taas vähentävät lihasmassaa, joten ylläpitotreeni on tärkeää. 10. FITT – käytännön työkalu. Yleisesti: FITT-malli kertoo, kuinka usein, kuinka kovaa, kuinka kauan ja millä tavalla kannattaa harjoitella. Lihasmassan näkökulma:
Lopuksi: Kehittävän harjoittelun perusteet ovat kuin kartta. Ne kertovat mitä huomioida sekä mihin ja miten suunnata harjoittelua, mutta tulokset syntyvät vasta, kun periaatteet viedään käytäntöön. Lihasmassan kasvattamisessa tämä tarkoittaa säännöllistä ja jatkuvaa vastusharjoittelua, riittävää kuormitusta, nousujohteisuutta, monipuolisuutta, lepoa ja ravintoa. Lisätään vielä, että päivän vireystilan kuunteleminen on tärkeää, joskus kulkee paremmin, joskus on tahmeampaa. Niin se menee ja se on ok. Vahvaa syksyä! |