 Moni tekee “ihan hyvää treeniä”: käy salilla, tekee liikkeet, hikoilee ja poistuu tyytyväisenä. Silti voima ei nouse, kunto ei kohene odotetusti tai keho ei muutu, vaikka yritystä on. Tämä saattaa turhauttaa ja pahimmillaan tehdä koko treenaamisesta “aina uuden aloituksen”. Ja tässä on se juoni: useimmat eivät jumitu siksi, että he olisivat laiskoja. He jumittuvat siksi, että he treenaavat ilman selkeää suunnitelmaa.
Aluksi kaikki toimii. Ensimmäiset viikot tuovat “uuden treenin taian”: tekniikka paranee, hermosto oppii, lihas tuntuu työskentelevän ja olo on ryhdikkäämpi. Sitten alkaa arki. Treenit jäävät joskus väliin, univelka voi alkaa painaa ja stressi nostaa päätään. Sama ohjelma ei tunnu enää samalta. Teet silti parhaasi, mutta tulokset eivät enää seuraa mukana. Silloin moni tekee luonnolliselta tuntuvan ratkaisun: lisää liikkeitä, lisää treenipäiviä, lisää kaikkea. Ja koska lisääminen tuntuu toiminnalta, se tuo hetkeksi hallinnan tunteen. Mutta jos kehityksen jarru on jossain muualla, lisääminen on kuin kaasuttamista käsijarru päällä. Hyvä uutinen: kehityksen jumit selittyvät yllättävän usein yhdellä näistä kolmesta syystä – ja jokaiseen on selkeä korjaus. Pieni huomio tavoitteista ennen kuin mennään itse asiaan On hyvä muistaa yksi rehellinen asia: kaikki tavoitteet eivät ole samanlaisia. Jos tavoite on kehittyä tietyllä alueella, tarvitaan painotusta ja järjestelmällisyyttä – muuten kehitys jää helposti satunnaiseksi. Esimerkiksi kyykky 120 kg, leuanveto lisäpainoilla, 10 km alle 50 min, parempi liikkuvuus tai kivuton arki vaativat aina oman painopisteen ja etenemisen. Tavoitteen ollessa yleinen hyvinvointi, (hyvä olo, terveys, arjen energia) nousujohteisen kehityksen ei tarvitse olla harjoittelun keskipiste. Hyvinvointi itse asiassa on usein se tekijä, joka tekee muista tavoitteista mahdollisia. Silloinkin tekemisen on hyvä olla järkevää, turvallista ja arkeen sopivaa. Tällä tapaa harjoittelu pysyy selkeänä, kestävänä ja aidosti hyvinvointia rakentavana. 3 syytä kehityksen jumiin 1) Kuormitus ei etene Miltä tämä näyttää? Treenit ovat hyviä, mutta samankaltaisia viikosta toiseen. Painot ja toistot pysyvät samoina, ja kehitys on enemmän toive kuin suunnitelma. Miksi tämä jumittaa kehityksen? Keho sopeutuu siihen, mitä se tekee usein. Jos ärsyke ei kasva tai muutu järkevästi, keholle ei tule syytä kehittyä. Silloin ylläpidät – et kehity. Ylläpito on arvokasta, mutta se on eri tavoite kuin kehitys. Korjaus: Valitse yksi selkeä etenemistapa seuraavan 4 viikon ajaksi:
2) Palautuminen ja arki eivät tue treeniä Miltä tämä näyttää? Treenit tuntuvat raskailta, voimatasot vaihtelevat, olo voi olla kireä ja palautuminen kestää liian kauan. Saatat treenata säännöllisesti, mutta arki tuntuu silti kuormittavalta. Miksi tämä jumittaa kehityksen? Kehitys tapahtuu palautuessa. Jos treeni + työ + stressi + uni + ravinto eivät ole tasapainossa, keho ei ehdi rakentaa itseään vahvemmaksi. Tulos on usein väsymystä, jumia ja “mikään ei kulje -tunnetta”. Korjaus:
3) Teet paljon, mutta ilman prioriteettia Miltä tämä näyttää? Sinulla on monta tavoitetta yhtä aikaa: voimaa, lihasta, rasvanpolttoa, parempaa ryhtiä ja parempaa palautumista. Lopulta treeni on kaikkea vähän, mutta mikään ei mene kunnolla eteenpäin. Miksi tämä jumittaa kehityksen? Kun kaikki on tärkeää, mikään ei ole prioriteetti. Kehitys tarvitsee jaksoja, joissa päätavoite on selkeä. Muut ominaisuudet pidetään mukana, mutta ne eivät ohjaa suunnitelmaa. Korjaus: Valitse seuraavaksi 6–8 viikoksi päätavoite:
Usein kehityksen suurin este ei ole se, ettet tietäisi mitä pitäisi tehdä. Se on se, että arki vetää tekemisen pirstaleiksi. Treeni muuttuu “aina kun ehdin/viitsin” -projektiksi, jolloin tarvitaan kahta taitoa: päättäväisyyttä pysyä suunnassa – ja kykyä muokata suunnitelmaa, kun elämä muuttuu. Joskus hyvä harjoittelu näyttää ulospäin tylsältä: samaan suuntaan toistuvia perusasioita. Sisäisesti se tuntuu vapauttavalta, koska tiedät miksi teet mitä teet. Ja kun suunta on selkeä, pienet teot alkavat kasvaa isoiksi tuloksiksi. Juuri tässä kohtaa valmennus voi olla yllättävän hyödyllinen. Ei siksi, että elämä pitäisi suorittaa, vaan siksi, että hyvinvoinnista tulee helpompaa, kun se on rakennettu järkevästi. Valmennus tuo selkeän rungon: tekeminen pysyy yksinkertaisena, turvallisena ja toistettavana. Se vähentää säätöä, arvailua ja “pitäisi”-puhetta – ja lisää tunnetta siitä, että hallitset kokonaisuutta. Selkeyttä treeniin ja rytmiä arkeen! |