 Arki. Sana, joka herättää monessa sekalaisia tunteita. Toisille se tuo mieleen kiireen, ruuhkavuodet ja loputtomat to-do-listat. Toisille taas se tarkoittaa vakautta, turvallisuutta ja tuttuja kaavoja. Yksi asia on kuitenkin varma. Arki on suurin osa elämästämme. Juhlat ja lomat ovat poikkeuksia. Arki on se perusta, jolle kaikki muu rakentuu. Siksi on tärkeää pysähtyä miettimään: millainen on minun arkeni ja palveleeko se minua?
Rutiinit – rakenne, joka tuo mielenrauhaa. Rutiinit antavat arkeen rakennetta. Ne ovat toistuvia tekoja, jotka muokkaavat päiviemme rytmiä. Ne voivat olla yhtä yksinkertaisia kuin aamukahvi omasta lempimukista tai iltakävely ennen nukkumaanmenoa. Ne eivät ehkä näytä ulospäin suurilta asioilta, mutta niiden vaikutus on merkittävä. Hyvinvointitutkimukset ovat osoittaneet, että rutiinit tukevat:
Mikä erottaa elämistä tukevan rutiinin kuormittavasta? Kaikki toistuvat toimet eivät ole hyödyllisiä. Jos arki on täynnä pakkoa, suorittamista ja muiden odotusten täyttämistä, siitä katoaa oma ääni. Hyvä rutiini tukee sinun voimavarojasi, ei vie niitä pois. Se antaa rakenteen, ennakoitavuutta ja turvaa, jättäen tilaa myös joustavuudelle ja inhimillisyydelle. Kun toimimme osan päivästä ns. autopilotilla, jää energiaa mm. luovuudelle, päätöksenteolle ja ihmissuhteille. Esimerkkejä voimaa tuovista rutiineista:
Rutiinit vaikeina aikoina – turva epävakauden keskellä. Elämä ei aina suju suunnitelmien mukaan. Tulee kriisejä, sairastumisia, menetystä tai kiirettä, joka tuntuu musertavalta. Tällaisina aikoina juuri ne pienet, arkiset rutiinit voivat olla pelastus. Ne tarjoavat tunnetta siitä, että jotain on hallinnassa. Aamupalan syöminen samaan aikaan, venyttelyhetki, sängyn petaaminen – ne eivät ehkä ratkaise ongelmaa, mutta ne tuovat rytmiä kaaokseen. Näin rakennat arkea, joka tukee sinua.
Arki on elämä – ei vain odotusta jostain muusta. Moni meistä odottaa seuraavaa lomaa, viikonloppua tai "sitten kun" -hetkeä. Todellisuudessa elämämme tapahtuu tässä – juuri nyt – arkisina maanantaiaamuina ja keskiviikkoiltoina. Kun arjesta tulee paikka, jossa viihdymme, emme enää elä vain tulevaisuutta varten vaan elämme jokaista päivää varten. Ehkä arkinen onkin kaunista juuri siksi, että se ei ole, eikä yritä olla mitään muuta. Se on elämää ilman filttereitä. Se voi olla joskus tylsää, joskus sekavaa, mutta myös lohdullista, tuttua ja täynnä mahdollisuuksia. Anna siis arjellesi arvoa. Olet elämäsi ytimessä.  Osalle liikkuminen tuo ensimmäisenä mieleen kovat treenit, kilpailusuoritukset tai velvollisuuden päästä hyvään kuntoon. Mitäpä jos liikunta ei olisikaan suoritus, vaan ilo? Entä jos kehon käyttö voisi olla leikkisää, lempeää haastamista ja omaa aikaa – jopa arjen voimavara?
Miksi liikkuminen kannattaa löytää ilon kautta? Ihminen on luotu liikkumaan. Lapsena juoksimme, hypimme ja kiipeilimme luonnostaan – emme siksi että piti, vaan koska se oli hauskaa. Aikuisiällä tämä luontainen liikkumisen ilo saattaa hautautua kiireiden, työpaineiden ja vaatimusten alle. Monestikaan ilo ei katoa pysyvästi, se vain odottaa uudelleen löytymistä. Kun liikkumista ei enää ajattele velvollisuutena vaan mahdollisuutena, tapahtuu jotakin merkittävää. 1. Motivaatio kasvaa. Liikunta ei vaadi tahdonvoimaa, kun siitä oikeasti nauttii. Tämä ilmiö perustuu sisäiseen motivaatioon, joka on yksi tärkeimmistä kestävän muutoksen tekijöistä. 2. Stressi vähenee: Keho ja mieli rentoutuvat, kun saa liikkua omalla tavallaan. Liikunta aktivoi kehon palautumisjärjestelmää ja tasapainottaa hermostoa. 3. Tulokset paranevat: Säännöllisyys syntyy luonnollisesti, kun liikkuminen tuntuu hyvältä – ja se näkyy sekä jaksamisessa että fyysisessä kunnossa. Ammattilaisen silmin: keho, mieli ja yksilöllisyys. Valmentajana näen usein, miten liikkumisen ilo toimii porttina kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Liikunta ei ole vain fyysinen suoritus – se on vuorovaikutusta kehon ja mielen välillä. Kun kuuntelemme kehoa ja annamme sille tilaa liikkua omien tarpeiden ja rajojen mukaan, hyvinvointi rakentuu kestävälle pohjalle. Aina valmennusprosessin alkuvaiheessa keskitymme siihen, mitä asiakas oikeasti kaipaa. Mikä on nykyinen tilanne, mikä on tavoitteena ja näiden taustoja. Vasta sen jälkeen mietimme, millainen liikunta palvelee juuri näitä tavoitteita. Mistä löytää oman liikkumisen ilon? Liikkumisen ilo ei ole yhtä kuin tietty laji tai suoritus. Se voi olla: - Kuntosalilla tehty harjoitus. - Aamulenkki luonnossa, jossa kuulet lintujen laulun. - Ystävän kanssa pelattu sulkapallo. - Ryhmäliikuntatunti hyvän musiikin ja ryhmän innostamana. - Venytellen rauhoittuminen päivästä. Monipuolisuutta kannattaa kunnioittaa liikkumisessakin. Aivan aluksi kuitenkin avain on löytää oma tapa liikkua, joka tuntuu mielekkäältä ja omalta. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa liikkua – vain se, mikä tuo sinulle hyvää oloa ja tukee omaa liikkumisen ja hyvinvoinnin tavoitetta. Timocoachingin näkökulma: Pysyvä muutos syntyy useimmiten ilon, ei pakon kautta. Kun opit kuuntelemaan kehoasi ja löydät liikunnan, joka saa sinut hymyilemään, olet oikealla tiellä. Liikkuminen ei ole rangaistus, vaan lahja omalle keholle ja mielelle. Yksilöllinen valmennus auttaa sinua löytämään ja ylläpitämään liikkumisen tavoitteita– olipa kyse arjen jaksamisesta, aktiivisemmasta elämäntyylistä tai tavoitteellisesta liikunnasta. Jos kaipaat tukea liikkeelle lähdössä, uudenlaisen liikuntatavan löytämisessä, tai nykyisen ylläpidossa, ota yhteyttä – kuljetaan tämä matka yhdessä. Hyvää kesää!  Voimaharjoittelu ei ole vain tavoitteellisten voimaharjoittelijoiden ja urheilijoiden harjoittelumuoto. Se on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu edistää terveyttä, toimintakykyä ja jaksamista – sekä fyysisesti että henkisesti. UKK-instituutin aikuisten liikkumissuositusten mukaan lihaskuntoharjoittelua tulisi tehdä vähintään kahdesti viikossa. Harjoittelun ei kuitenkaan tarvitse olla monimutkaista tai liiaksi aikaa vievää – yksi tärkeä tekijä on säännöllisyys.
1. Voima tukee toimintakykyä Lihasvoima vaikuttaa suoraan arjessa jaksamiseen. Se mahdollistaa arjen perusliikkeet ja hyvän ryhdin säilyttämisen esim. työpäivän aikana. UKK-instituutin mukaan lihaskunnon heikentyminen altistaa mm. kaatumisille ja liikkumisvaikeuksille. Pienikin lisäys lihasvoimassa voi parantaa huomattavasti arjen sujuvuutta. 2. Voima suojaa kehoa Hyvin rakennettu lihaskunto tukee kehoa liikkeessä ja vähentää kuormitusta nivelille, jänteille ja sidekudoksille. Tämä on tärkeää erityisesti toistuvissa tutuissa liikkeissä – kuten nostamisessa ja kantamisessa. Vahva lihaksisto auttaa säilyttämään oikean linjauksen liikkeissä ja jakaa kuormituksen tasaisemmin koko kehoon. Tutkimusten mukaan lihasvoimaharjoittelu pienentää erityisesti alaselän kipujen, olkapäävaivojen ja polviongelmien riskiä sekä parantaa kehonhallintaa ja tasapainoa (American College of Sports Medicine). 3. Voimaharjoittelua voi tehdä monella tavalla – kuntosali tarjoaa monipuolisuutta Jokaiselle löytyy sopiva tapa harjoitella, ja erityisesti kuntosaliharjoittelu tarjoaa turvallisen ja tehokkaan ympäristön tulosten saavuttamiseen omien tarpeiden mukaan. Kuntosali tarjoaa monipuoliset välineet. Käytössä ovat laitteet, vapaat painot ja monesti paljon muuta esim. kahvakuulat ja vastuskuminauhat. Henkilökohtaiset valmennustapaamiset varmistavat, että tekniikat ovat kunnossa, harjoittelu tapahtuu turvallisesti, kuormitus on oikeanlaista ja harjoittelussa edetään tavoitteen mukaan. 4. Tuki aineenvaihdunnalle ja painonhallinnalle Voimaharjoittelu lisää lihasmassaa, mikä puolestaan nostaa perusaineenvaihduntaa. Tämä tukee painonhallintaa ja edistää terveellistä kehonkoostumusta. Lisäksi lihaskudos parantaa elimistön insuliiniherkkyyttä ja auttaa säätelemään verensokeria, mikä voi vähentää muun muassa tyypin 2 diabeteksen riskiä (American Diabetes Association). 5. Mieli voi paremmin Liikunnan hyödyt eivät rajoitu vain fyysiseen kuntoon. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu parantaa tutkitusti mielialaa, vähentää stressiä ja tukee unen laatua. Se tuo tunnetta hallinnasta ja itseluottamuksesta, jotka heijastuvat koko arkeen. Harjoittelu voi olla myös selkeä hetki omalle hyvinvoinnille kiireen keskellä. Siispä. Voimaharjoittelu kuuluu jokaisen hyvinvoinnistaan kiinnostuneen viikkoon – ja sen hyödyt ovat laajat: parempi toimintakyky, vahvempi keho, terävämpi mieli ja vähemmän vaivoja. Vahvaa viikkoa!  Tutkittua.
Liikunta on itse asiassa täysin yliarvostettua! Tiede on vihdoin todistanut, että paras tapa pysyä kunnossa on ottaa rennosti sohvalla ja antaa lihasten levätä. Jokainen askel kuluttaa kehoa, joten mitä vähemmän liikut, sitä pidempään säästät itseäsi. Itse asiassa uusin tutkimus suosittelee, että paras "kuntokuuri" on syödä kaloririkasta ruokaa, katsella lempisarjoja ja vältellä kaikkea, mikä nostaa sykettä – paitsi ehkä jännittäviä juonenkäänteitä. Äläkä usko valmentajia he yrittävät uskotella toisin. Onnea kaikille uuden liikuntavapaan elämän aloittamiseen! Oikeasti. Totuus on, että liikunta on yksi tärkeimmistä asioista, joita voit tehdä hyvinvointisi eteen. Se ei tarkoita pelkästään raskaita ja pitkiä harjoituksia, vaikka niitäkin tarvitaan oman tavoitteen ja kunnon mukaan. Voimaharjoittelua, hikiliikuntaa ja lihashuoltoa! Liikunta on myös pieniä, päivittäisiä liikkeitä, jotka tukevat terveyttä. Kävely, venyttely, portaiden käyttö ja taukojumppa työpäivän aikana – kaikki lasketaan! Liikunta mm. - Edistää hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyttä. - Parantaa mielialaa ja unenlaatua. - Tukee painonhallintaa. - Auttaa kehoa pysymään vahvana ja liikkuvana. - Tarjoaa väylän sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Eli vaikka aprillipäivänä voi kujeilla liikunnan merkityksestä, totuus on, että jokainen askel, venytys, sarja ja toisto vievät sinua kohti parempaa terveyttä. Ja paras uutinen? Sen ei tarvitse olla tylsää – tehdään siitä hauskaa!  Pienet teot ja niiden säännöllinen toistaminen ovat terveyden ja kunnon kannalta tärkeitä, koska ne muodostavat pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia. Puhutaan kumulatiivisesta vaikutuksesta. Ne myös muodostavat kestävän pohjan niin hyvinvoinnille kuin muutokselle sitä kohti. Tässä muutama keskeinen syy.
1. Johdonmukaisuus – Yksittäinen rankka treeni ei tuo pysyviä tuloksia, mutta päivittäiset pienet valinnat, kuten portaiden käyttäminen hissin sijaan tai terveellisemmän välipalan valitseminen, rakentavat pitkän aikavälin terveyttä. 2. Tottumusten voima – Pienistä päivittäisistä teoista muodostuu ajan myötä tapoja, jotka muuttuvat osaksi arkea ilman, että niitä tarvitsee erikseen miettiä. 3. Pienet teot kumuloituvat – Säännöllisesti tehdyt pienet parannukset johtavat isoihin tuloksiin ja vaikutukset ovat pitkäaikaisia. 4. Helppo ylläpitää – Suuret elämänmuutokset ovat usein vaikeita toteuttaa ja vielä vaikeampia pitää yllä. Pienten muutosten tekeminen on helpompaa, eivätkä ne tunnu ylivoimaisilta. 5. Jatkuvuus – Pieniä tekoja on helppo jatkaa ja tarvittaessa lisätä. Näin ne lisäävät motivaatiota ja jatkuvuutta. Joitakin esimerkkejä. Liikunta
Käytännössä siis pienet, säännöllisesti toistetut teot toimivat kuin korkoa korolle -periaate. Säännöllisyys tekee niistä voimakkaita terveyden ja kunnon kehittäjiä ja ylläpitäjiä. Riippumatta omasta tavasta ja aktiivisuudesta huolehtia itsestään tai tehdä asioita yleensä niin pikkujutut on hyvä muistaa. Kokonaisvaikutus on valtava. Nauti pienistä teoista!  Onko sana resilienssi tuttu? Mitä se tarkoittaa? Miksi se on tärkeä? Miten sitä voi kehittää?
Resilienssi tarkoittaa psyykkistä palautumiskykyä – kykyä sopeutua, selviytyä ja palautua elämän haasteista, stressistä ja vastoinkäymisistä. Se ei tarkoita stressin tai vaikeuksien puutetta, vaan joustavuutta, vahvuutta ja sopeutumista haastavissakin tilanteissa. Resilienssiä voi kehittää ja vahvistaa läpi elämän. Se auttaa säilyttämään henkisen terveyden ja hyvinvoinnin elämän varrella sattuvissa pienemmissä ja isommissa myrskyissä. Vinkkejä resilienssin vahvistamiseksi. 1. Itsetuntemus: Ymmärryksen kehittäminen omista vahvuuksista, heikkouksista, tunteista ja reaktioista. Tämä voi tapahtua vaikkapa päiväkirjan pitämisen tai meditaation avulla. 2. Sosiaalinen tuki: Vahvat ihmissuhteet ja tukiverkosto ovat erittäin tärkeitä resilienssin kannalta. Yhteisöllisyys auttaa käsittelemään vastoinkäymisiä ja tarjoaa tukea. 3. Positiivinen ajattelu ja optimismi: Haasteiden katsominen mahdollisuuksina oppimiseen ja kasvuun. Tämä ei tarkoita realiteettien kieltämistä, vaan enemmänkin tilanteiden tarkastelua eri näkökulmista. Ole armollinen itsellesi ja harjoittele myös kiitollisuutta. 4. Stressinhallinta ja itsehoito: Tehokkaiden tapojen oppiminen hallita stressiä, kuten hengitysharjoitukset, rentoutusharjoitukset ja mindfulness. Liikunta, hyvä ravitsemus ja riittävä uni tukevat henkistä jaksamista. 5. Ongelmanratkaisutaidot ja suunnitelmallisuus: Taito tunnistaa ongelmat ja pilkkoa ne pienempiin osiin sekä kykyä hakea konkreettisia ratkaisuja. Taito hyväksyä tilanteet, joihin et voi vaikuttaa vahvistaminen ja vastaavasti keskittyminen niihin, joihin voit vaikuttaa. 6. Joustavuus ja mukautuvuus: Harjoittelu hyväksymään muutoksia ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Tämä voi tarkoittaa myös vanhojen tottumusten tai ajattelutapojen tarkistamista. 7. Tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen: Realististen tavoitteiden asettaminen ja työskentely niiden eteen. Tämä antaa tunteen hallinnasta ja edistymisestä, mikä vahvistaa resilienssiä. Oman merkityksen löytäminen. 8. Oppiminen menneistä kokemuksista: Analysoimalla menneitä vastoinkäymisiä ja oppimalla niistä auttaa tulevissa haasteissa. Resilienssi vahvistuu, kun pystyt käsittelemään aiempia kokemuksia ja ottamaan opit mukaan tulevaisuuteen. Resilienssin vahvistaminen on prosessi, joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Jokaisen on löydettävä itselleen sopivat menetelmät ja harjoitukset. Varmaa on, että se kannattaa.  Mikä ihmeen HIIT?
HIIT (High-Intensity Interval Training) on korkean intensiteetin intervalliharjoittelua, jossa vuorotellaan lyhyitä, kovatehoisia harjoitusjaksoja ja lyhyitä palautumisjaksoja. Tyypillisesti ne kestävät 15–30 minuuttia ja niiden aikana syke nousee nopeasti lähelle maksimia. HIIT-harjoittelun tarkoituksena on tuottaa suurempi harjoitusmäärä korkealla harjoitusteholla kuin harjoitus yhtämittaisesti toteutettuna olisi mahdollista. HIIT-harjoitus sisältää varsinaisen työosuuden lisäksi alku- ja loppuverryttelyt. HIIT-harjoitukset ovat tunnetusti raskaita, joten yleensä on hyvä, että harjoittelutaustaa on jo jonkin verran. Toisaalta HIIT-treeniä voi tehdä myös kevyempänä, jolloin se sopii myös liikuntaa aloitteleville. Jokainen haastaa itseään omalla tasollaan. HIIT-harjoitukset ovat monesti hyvä ottaa mukaan ohjatusti, jolloin on helpompi päästä tähän harjoitustapaan kiinni niin rasitustasollisesti (kesto ja määrä) kuin teknisesti (liikkeet ja välineet). HIIT-harjoituksen lyhyt kesto mahdollistaa tehokkaan harjoittelun kiireisenkin arjen keskellä. Se tuo monipuolisuutta tavanomaiseen harjoitteluun. Se on erityisen tehokas ja kehittävä harjoitusmuoto. Useasti harjoituksen jälkeen tulee loistava fiilis ja onnistumisen tunne. Se on helposti toteuttavissa paikasta tai välineistä riippumatta. HIIT-harjoittelun tutkittuja terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi:
Muistutus. Siitä huolimatta, että HIIT-harjoittelulla on paljon hyviä puolia niin sen tarpeellisuus on hyvä arvioida aina henkilökohtaisesti. On tärkeä myös muistaa, että kovatehoinen harjoittelu vaatii aina hyvän palautumisen ja vastapainoksi myös kevyempiä harjoituksia. Hyviä treenihetkiä!  Uudenvuodenlupaukset ovat perinne, jossa ihmiset asettavat itselleen tavoitteita ja päämääriä seuraavalle vuodelle. Niilläkin on sekä hyviä että huonoja puolia, ja niiden hyödyllisyyttä kannattaa harkita omien tarpeiden ja elämäntilanteen perusteella, jotta ne oikeasti palvelevat tarkoitustaan.
Hyviä puolia:
Haasteita:
Miten tehdä onnistunut uudenvuodenlupaus? Vinkkejä:
Hyvä uudenvuodenlupaus on parhaimmillaan voimakas työkalu elämän parantamiseen, mutta se siis vaatii suunnittelua ja realistista lähestymistapaa, jotta siitä tulee merkityksellinen ja kestävä. Onnistunut lupaus ei ole vain päätös, vaan jatkuva prosessi, joka vaatii johdonmukaisia pieniä tekoja. Lupaa itsellesi muutos, ei täydellisyyttä!  VOIMAHARJOITTELU Onko sillä merkitystä miten painavilla painoilla treenataan, minkä mittaisia palautuksia pidetään sarjojen välissä tai montako toistoa tehdään sarjassa? On. Oikeat valinnat riippuvat siitä, mitä ominaisuutta halutaan treenillä kehittää. Halutaanko massaa vai pitäisikö kestävyyden olla paremmalla tasolla? Kiinnostaako olla vahva ja siksi parantaa maksimivoimaa? Pureudutaan aiheeseen tarkemmin. Oikeastaan ennen sitä. Mitä se lihasvoima on ja miksi sitä pitää olla? Voima on lihaksien kykyä tehdä työtä eli aikaansaada liikettä. Se on siis liikkeen perusta. Riittävät voimatasot ja lihaskunto mahdollistavat päivittäiset toiminnot niin työssä kuin harrastuksissa. Nämä auttavat myös vammojen välttämisessä. Sitten sinne voiman osa-alueiden pariin. Voima voidaan jakaa kolmeen osaan ja näistä jokainen vielä kahteen osaan. Kestovoima Kestovoima kuvastaa elimistön kykyä ylläpitää tiettyä voimatasoa mahdollisimman pitkään tai, kun samaa voimatasoa tehdään useampia sarjoja lyhyellä palautuksella. Tyypillistä kestovoimalle on siis suorituksessa käytetty alhainen kuorma sekä sen pitkähkö ajallinen kesto. Kestovoimaharjoittelulla kehitetään mm. harjoituskestävyyttä, verisuonten hiussuonitusta sekä hitaiden (ja osin nopeiden) lihassolujen työtehoa. Kestovoima jaetaan edelleen lihaskestävyyteen ja voimakestävyyteen. Kestovoimaa harjoitellaan oman kehon painosta alkaen noin 60% saakka yhden toiston maksimipainosta. Toistohaarukka on laaja aina 10–50 toiston välillä. Kevyemmillä painoilla tehtynä harjoittelu on monesti kuntopiirimäisesti toteutettua ja enemmän lihaskestävyyttä kehittävää. Voimakestävyyteen sopii myös ns. paikkaharjoittelu lisäpainoilla sarjapalautuksen ollessa 30-60 sekuntia. Arjessa kestovoimaa tarvitaan vaikkapa lumitöissä. Maksimivoima Maksimivoimalla tarkoitetaan suurinta voimaa, jonka lihas pystyy tuottamaan yksittäisen suorituksen aikana. Maksimivoimaan vaikuttaa pääasiassa lihaksen koko ja sen hermotus. Maksimivoima jaetaan myös kahteen osa-alueeseen: perusvoimaan ja maksimivoimaan. Perusvoimaharjoittelun (hypertrofinen harjoittelu) tarkoituksena on kasvattaa erityisesti lihaksen kokoa ja maksimivoimaharjoittelulla (hermostollinen harjoittelu) taas pyritään lisäämään ja parantamaan lihaksen hermostollisia ominaisuuksia. Perusvoimaharjoittelu toteutetaan 60-80% tasoilla yhden toiston maksimista. Toistoja sarjassa on yleensä 6-12, sarjapalautuksen ollessa 1-3 minuuttia. Maksimivoima puolestaan toteutetaan 90-100% tasoilla yhden toiston maksimista. Toistoja sarjassa 1-3, sarjapalautuksen ollessa 3-5 minuuttia. Asiaa hieman hifistellen voi todeta, että edellisten välimaastossa tehtynä harjoitus on hermostollis-hypertrofinen. Arjen esimerkkinä maksimivoiman osalta toimii kaupasta ostetun hillopurkin kannen ensimmäinen avaus. Nopeusvoima Nopeusvoima kertoo lihaksen kyvystä tuottaa mahdollisimman suuri voimataso lyhyessä ajassa. Kun nopeusvoima jaetaan kahteen eri osa-alueeseen niin silloin puhutaan pikavoimasta ja räjähtävästä voimasta. Voimantuottonopeus on olennainen, joten liike- ja suoritusnopeus pyritään pitämään korkeana. Pikavoiman kehityksen kohde on parantaa nopeiden lihasolujen hermotusta toistuvissa suorituksissa ja räjähtävän voiman lisätä lihassupistuksen tehoa hermotuksen parantumisen kautta. Nopeusvoimaharjoittelussa käytetään 30-70% painoja yhden toiston maksimista. Pikavoimassa toistot ovat 6-10 ja räjähtävässä voimassa 1-5. Sarjapalautukset molemmissa 3-5 minuuttia. Kun esim. liukastut ja pysytkin pystyssä, kertoo se arkeen siirtyneestä nopeusvoimasta. Vahvoja hetkiä voimailun parissa!  Liikunta tuo elämään virtaa ja voimaa,
keho herää, sydän sykkii toivoa soivaa. Keho ja mieli vahvistuvat matkalla tällä, liike vie eteenpäin, ei ole sijaa epäilyllä. Valmentaja rinnalla, kuin kompassi kädessä, ohjaa suuntaan oikeaan, jos se katoaa säätäessä. Hän näkee potentiaalin, vaikka et aina itse näkisi, rohkaisee jatkamaan, jos usko hetkeksi hämärtyisi. Yhteiset treenit, hiki ja nauru sekoittuu, valmentajan sanat syvälle sydämeen juurtuu. Tuki ja kannustus jokaisella hetkessä tässä, voitetaan haasteet askel askeleelta menestyksessä. Hiki helmeilee, ei haittaa lain, keho kiittää liikkeestä, hyvältä se tuntuu vain. Tämä on polku, jossa jokainen askel kantaa, kohti huippua, joka loistaa ja antaa. Kun onnistuminen treenaten saavutetaan, kasvaa ilo suureksi, se tuntuu koko maailmaan. Hyvänolon tunne sytyttää liekin, se motivoi ja katsotaan mihin se viekin. |