Psyykkinen valmennus on noussut pinnalle voimakkaasti muutamien viimeisten vuosien aikana. Usein se liitetään urheiluun ja johtavassa asemassa oleviin henkilöihin. Psyykkiseen valmennukseen liittyviä kysymyksiä, joita kuulee ihmisten pohtivan: Mitä se on? Miksi? Minulle? Mitä se pitää sisällään? Olennaisia kysymyksiä, joihin tämä blogiteksti antaa vastauksia.

Mitä se on? Se on yksilön psyykkisten taitojen kehittämistä esim. kuinka motivoitua ja luottaa itseensä? Kuinka päästä huippusuoritukseen? Se on psyykkisen kokonaisuuden ymmärtämistä ja soveltamista. Se on laadun lisäämistä päivittäiseen tekemiseen.

Miksi? Vastaus on selkeä. Psyykkiset taidot tukevat ja kehittävät hyvinvointia, suoritustasoa sekä menestymistä.

Minulle? Hyvin todennäköisesti kyllä. Mikäli vastaukset kysymyksiin mitä ja miksi herättävät vastakaikua niin psyykkinen valmennus on oiva keino tehdä itselleen hyvää. Se on räätälöitävissä ja sopii niin liikuntaan, yleiseen hyvinvointiin, työhön ja opiskeluun liittyviin haasteisiin/tavoitteisiin tai vaikkapa arjen ja ajankäytön hallintaan liittyviin asioihin.

Mitä valmennus pitää sisällään? Valmennustapaamiset pitävät sisällään lyhyen luennon päivän sisällöstä, keskustelua omaan tilanteeseen liittyen ja harjoitustehtävän kertojen välille ja sen läpikäynnin seuraavalla kerralla. Alla on yksi psyykkisen valmennuksen mallirunko viidelle valmennuskerralle.

Perusta:
1.  Kuka olen, mitä haluan ja miksi
Taidot:
2.  Motivaatio ja psyykkinen vahvuus
3.  Keskittyminen ja päätösten verkko
Tulokset:
4.  Tavat
5.  Huippusuoritus 

Aiheeseen herätteleviä kysymyksiä, joita voit pysähtyä pohtimaan, kun sinulle sattuu jotain tai mietit teetkö haluamasi asian:
1.  Mitä hyvää tässä on?
2.  Mikä minua estää?
3.  Milloin viimeksi tämä asia on ollut haluamallani tavalla?

Hyvää syksyn aikaa!

​

Tunnistatko tilanteet? Ostatko karkkipussin mieliharmiin vai teetkö 5 min hengitysharjoituksen ja syöt terveellisesti.  Jäätkö sohvalle makaamaan, koska päivä ei sujunut kuten olisit halunnut vai lähdetkö kuntoilemaan? Tässä blogikirjoituksessa valinnat jaetaan hyviin ja huonoihin tilanteen selkeyttämiseksi, jossa tavoite jää usein saavuttamatta tai lainkaan edes asettamatta. Saatamme myös miettiä miksi mikään ei muutu, vaikka miten mielessämme haluaisimme niin tapahtuvan.

Huonon valinnan tekeminen voi tuntua helpommalta kuin hyvän monista syistä, jotka liittyvät ihmisen psykologiaan ja ympäristöön. Tässä on muutamia syitä:

1. Välitön palkkio: Huonot valinnat, kuten epäterveellisten ruokien syöminen tai mukavuusalueella pysyminen, tarjoavat usein välittömiä mielihyvän tunteita. Hyvät valinnat, kuten terveellinen ruokavalio tai liikunta, vaativat usein pitkäjänteisyyttä, ja niiden positiiviset vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin.
2. Tottumukset ja mielijohteet: Ihmisen käyttäytymistä ohjaavat usein tottumukset ja mielijohteet. Jos olet tottunut tekemään tietynlaisia valintoja, niitä on monesti helpompi jatkaa kuin muuttaa.
3. Sosiaalinen paine ja ympäristö: Ympäristö ja sosiaalinen paine voivat myös vaikuttaa siihen, miksi huonon valinnan tekeminen voi tuntua helpommalta. Ympärilläsi olevat ihmiset tekevät tietynlaisia valintoja ja niiden noudattaminen voi tuntua luonnolliselta.
4. Riskin välttäminen: Hyviin valintoihin voi liittyä epävarmuutta tai pelkoa epäonnistumisesta. Esimerkiksi uuden taidon opettelu voi tuntua pelottavalta, koska siihen liittyy epävarmuutta ja mahdollisuus epäonnistua.
5. Tekemisen välttäminen: Hyvien valintojen tekeminen voi vaatia enemmän vaivannäköä, aikaa tai resursseja ja silloin lyhyen aikavälin halut voivat viedä voiton pitkän aikavälin hyödyistä.

Tiedämme kaikki, että hyvien valintojen tekeminen on pitkässä juoksussa parempi ratkaisu. Mikä siis avuksi?

Hyvien valintojen tekeminen vaatii ainakin alkuun tietoista harjoittelua, itsetuntemusta ja -luottamusta sekä ympäristön muokkaamista. Tässä on joitakin keinoja, jotka auttavat tekemään parempia valintoja:

1. Tunne itsesi: Kuka olet, mitä haluat ja miksi. Tämä on kaiken perusta.
   
2. Tavoitteiden selkeyttäminen: Kun sinulla on selkeät tavoitteet ja arvot, päätösten tekeminen helpottuu. Kun tiedät, mitä haluat saavuttaa pitkällä aikavälillä, voit tehdä oikeanlaisia lyhyen aikavälin valintoja.3.
   
3. Pienten askelten ottaminen: Hyvien valintojen tekemistä voi helpottaa jakamalla suuret päätökset pienempiin, hallittavampiin osiin. Tämä auttaa vähentämään stressiä ja tekemään valinnoista konkreettisempia ja helpommin toteutettavia.
   
4. Tukiverkoston hyödyntäminen: Keskustele päätöksistäsi luotettavien henkilöiden kanssa. He voivat tarjota uusia näkökulmia ja auttaa sinua arvioimaan vaihtoehtoja objektiivisemmin.
   
5. Reflektio: Hyvien valintojen tekeminen paranee, kun käy läpi miten aiemmat valinnat ja toiminta ovat vaikuttaneet, ja käyttää näitä kokemuksia tulevien päätösten parantamiseen.
   
6. Ympäristön muokkaaminen: Ympäristön muokkaaminen tukemaan hyviä valintoja voi olla tehokasta. Esimerkiksi terveellisten ruokien pitäminen saatavilla ja epäterveellisten välipalojen poistaminen.
   
7. Tietoinen läsnäolo ja tiedon hankinta: Harjoittamalla tietoista läsnäoloa voit oppia tunnistamaan ajatuksia ja tunteita, jotka ohjaavat valintojasi. 

​
Hyvää alkavaa syksyä ja erinomaisia valintoja!

Kesä on monille vuoden kohokohta, joka tarjoaa lämpimiä ja valoisia päiviä, vehreää luontoa sekä lukuisia mahdollisuuksia ulkoiluun ja rentoutumiseen. Tämä vuodenaika on monelle ihanteellinen fyysisen hyvinvoinnin edistämiseen monipuolisella liikunnalla, kuten pyöräilyllä, uinnilla, patikoinnilla ja erilaisilla vastusharjoituksilla. Mahdollista talvikauden määrätietoista harjoittelua kannattaa jatkaa vähintäänkin ylläpitävästi myös kesällä. Kesäpäivien tuoma valo ja lämpö monesti lisäävät motivaatiota liikkua ja viettää aikaa ulkona.

Kesä on myös palautumisen ja rentoutumisen aikaa. Kesäloma antaa aikaa tehdä asioita joista nauttii ja jotka auttavat palautumaan ja irrottautumaan arjesta. Mökillä vietetyt päivät, saunominen, luonnossa oleilu, riippumatossa kirjan lukeminen, perheen ja ystävien kanssa vietetyt hetket auttavat vähentämään stressiä ja lataamaan akkuja. Tasapaino liikunnan ja levon välillä on avain kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin unohtamatta ravintoa, ja kesä tarjoaa erinomaiset puitteet tämän tasapainon löytämiseen. 

Kaiken kaikkiaan kesä on aikaa, jolloin voi nauttia elämästä, huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, sekä kerätä voimia tuleviin haasteisiin. Mikäli juuri lukemasi lause kuulostaa omassa mielessäsi tutulta ja siten, että ajankohta on vain kesä niin sovitaanko seuraavasti? Elämästä nauttiminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jatkuvat myös kesän jälkeen syksyllä.

Hyvää juhannusta!

Miten liikunta vaikuttaa, mitä hyötyjä sillä on? Liikunnan merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on valtava. Se vaikuttaa myönteisesti kehoon, mieleen ja sosiaaliseen elämään monin eri tavoin. Tarkastellaan liikunnan merkitystä eri näkökulmista.

FYYSINEN TERVEYS:
1. Hengitys- ja verenkiertoelimistö: Säännöllinen liikunta vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja edistää sydämen, verisuonten ja keuhkojen terveyttä. Pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten sepelvaltimotautiin ja korkeaan verenpaineeseen.
2. Painonhallinta: Liikunta auttaa polttamaan kaloreita ja ylläpitämään terveellistä painoa. Se edistää myös lihasmassan säilymistä ja rasvan vähenemistä, mikä on tärkeää painonhallinnassa.
3. Luuston terveys: Liikunta vahvistaa luita ja ehkäisee osteoporoosia.
4. Lihasvoiman kasvu: Voimaharjoittelu edistää lihasvoiman kasvua, mikä auttaa suoriutumaan paremmin niin fyysisestä työstä kuin arkisista askareista. Vahvat lihakset tukevat kehoa paremmin ja vähentävät loukkaantumisriskiä.
5. Liikkuvuus: Liikkuvuusharjoitteet ja venyttely vähentävät lihasjäykkyyttä ja lisäävät notkeutta, mitkä auttavat alentamaan vammariskiä sekä lihaksissa että jänteissä.

PSYYKKINEN HYVINVOINTI:
1. Stressinhallinta: Liikunta on tehokas keino lievittää stressiä ja ahdistusta. Se vapauttaa endorfiineja, jotka ovat kehon luonnollisia mielialan kohottajia.
2. Mielenterveys: Säännöllinen liikunta auttaa ehkäisemään ja lieventämään masennusta sekä parantamaan mielialaa ja itsetuntoa.
3. Unenlaatu: Säännöllinen liikunta lisää unen kestoa ja kohentaa sen laatua.

SOSIAALINEN HYVINVOINTI:
1. Sosiaalinen vuorovaikutus: Liikunta tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen, mikä edistää sosiaalista hyvinvointia.
2. Yhteisöllisyys: Liikkuminen kaverin kanssa, ryhmässä sekä valmentajan kanssa tarjoaa tukea ja kannustusta sekä luo vahvoja ystävyyssuhteita.
3. Rutiinit ja säännöllisyys: Liikunnan säännöllinen harrastaminen voi auttaa luomaan rutiineja arkeen, millä voi edistää hyvinvointia ja tuoda myös merkityksellisyyttä elämään.

Huomioitavaa on, että liikunnan ei tarvitse olla rankkaa tai pitkäkestoista, jotta siitä saadaan terveyshyötyjä. Jo lyhyet kävelylenkit, maltilliset voimaharjoitukset ja lempeät venyttelyt alkavat parantaa terveyttä ja hyvinvointia. Tärkeintä on löytää itselleen mieluisia liikuntamuotoja ja toteuttaa niitä säännöllisesti osaksi omaa elämäntapaa.

Ei siis ole lainkaan liioiteltua sanoa, että liikunnalla on huomattava vaikutus elämänlaatuun. Oikeanlaiset ja  henkilökohtaiset tavoitteet sopivat myös liikuntaan. Tavoitteiden saavuttaminen antaa edellä mainittujen positiivisten vaikutusten lisäksi mm. onnistumisen kokemuksia, itseluottamusta ja mahdollisuuden hyödyntää omaa potentiaalia.

Hyviä hetkiä liikunnan parissa. Hymyillen ja hikoillen!

Itsensä haastaminen, hyödyllistäkö? Eikö tämän päivän maailma ole itsessään jo riittävän haastava? Kyllä, elämä voi olla ajoittain vaikeaa. Se on osa sitä. Itsensä haastaminen voi tuntua myös enemmän tai vähemmän haastavalta. Kannattaako se? Kyllä, ehdottomasti!
 
Asiat ja tapahtumat voivat tuntua hankalilta esimerkiksi, jos emme tiedä mitä tehdä tai emme luota itseemme. Näissä tapauksissa meiltä puuttuu kokemusta ja itseluottamusta. Hyviä uutisia. Niitä voidaan harjoitella. Oikein arvattu: Itsensä haastamisen kautta. Se, että haastaa itsensä ei tarvitse tarkoittaa sitä, että lähtee tekemään suuria ja vaikeita asioita. Pieni pala kerrallaan. Itselle tärkeässä asiassa.

Parhaimmillaan itsensä haastaminen parempiin suorituksiin voi johtaa merkittäviin positiivisiin muutoksiin elämässä ja auttaa saavuttamaan tavoitteita ja unelmia. Joka tapauksessa matkalla oppii paljon itsestään ja kehittyy. 
 
Itsensä haastaminen parempiin suorituksiin kannattaa monella tavalla saavutettavissa olevan konkretian lisäksi. Alla muutamia vahvoja perusteita.

1. Henkilökohtainen kasvu: Haasteiden asettaminen itselleen ja niiden voittaminen johtaa henkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseen. Kun pyrkii ylittämään omat rajat ja parantamaan suorituskykyä, voi oppia uusia taitoja ja kehittyä sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti.
2. Itsensä ylittäminen: Haasteiden asettaminen itselleen auttaa ylittämään oman mukavuusalueen ja löytämään omat potentiaalin rajat. Kun astuu ulos mukavuusalueelta voi yllättää itsensä kyvyillään ja saavutuksillaan.
3. Motivaatio: Itsensä haastaminen lisää motivaatiota ja innostusta. Tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen antavat tunteen onnistumisesta ja kannustavat jatkamaan eteenpäin kohti uusia saavutuksia.
4. Resilienssi: Itsensä haastaminen opettaa resilienssiä eli kykyä selviytyä hankaluuksista rakentavalla tavalla. Niitä oppii käsittelemään paremmin ja jatkamaan eteenpäin niistä huolimatta.
5. Itsetunto: Haasteiden asettaminen itselleen ja niiden voittaminen monesti lisää itseluottamusta ja itsetuntoa. Tietää, että voi luottaa omiin kykyihin ja saavutuksiin, mikä vahvistaa itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa.

​
Minun oma itsensä haastaminen tapahtuu tällä hetkellä opiskellessani psyykkiseksi valmentajaksi. Miksi? Haluan oppia lisää yksilön psyykkisten taitojen kehittämistä (suoritustason ja hyvinvoinnin lisääminen), valmennusosaamisen kehittämistä (psyykkisen kokonaisuuden ymmärtäminen ja soveltaminen) sekä työn ja menestystä tukevan kulttuurin rakentamista (yhteistyön ja laadun lisääminen päivittäiseen tekemiseen). Sen lisäksi yllä mainitut 5 kohtaa toteutuvat tässä projektissa myös. Otan ilolla vastaan.

Tilanne on, että mikäli emme ylläpidä nykyisiä taitojamme tai vaikkapa kuntoa, ja sopivasti haasta itseämme, johtaa se pysähtymiseen ja pahimmallaan kyseisen tason laskuun.

Motivoivaa viikkoa!

Stressi. Mitä se on ja kukapa meistä ei sitä olisi kokenut? Onko se aina pahasta ja voiko sille tehdä jotain? 
​
​Stressillä ei ole yhtä ainoaa ja täsmällistä määritelmää. Se voidaan nähdä omana arviona sen hetkisestä tilasta suhteessa ympäristöön ja voimavarojen määrästä ympäristön asettamiin vaatimuksiin. Stressi on luonnollinen mielen ja kehon reaktio ympäristön vaatimuksiin tai paineisiin. Se on osa normaalia elämää ja voi syntyä mistä tahansa tilanteesta tai ajatuksesta, joka saa tuntemaan esim. ärtymystä tai hermostuneisuutta.

Stressitekijät ovat hyvin yksilöllisiä kokemuksia. Jokin asia laukaisee toisessa stressireaktion ja toisessa ei.  Persoonallisuus ja temperamentti vaikuttavat siihen, millä tavalla stressin kokee ja minkälaisia fysiologisia reaktioita siitä syntyy. Arkeen kuuluu välillä stressiä. Se on normaalia ja jopa välttämätöntä, sillä sopiva määrä  vauhdittaa ja auttaa tekemään asioita tehokkaasti, olemme siis parhaimmillamme. Hyvä stressi voi myös motivoida hyviin suorituksiin, auttaa keskittymään ja saavuttamaan tehtävien määräajat. Siinä vaiheessa, kun stressi muuttuu ylivoimaiseksi tai pitkittyy, se alkaa vaikuttamaan haitallisesti sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen.

Yleisiä stressin aiheuttajia ovat tyypillisesti työ- tai koulutehtävät, ihmissuhteiden ongelmat, terveysasiat ja taloudelliset huolet. Stressin oireet vaihtelevat ja niihin voi kuulua fyysisiä oireita kuten päänsärkyä, väsymystä ja lihasjännitystä sekä psyykkisiä oireita, kuten ärtyneisyyttä, ahdistusta ja vaikeuksia keskittyä. Tärkeää on tunnistaa stressin lähteet ja pyrkiä käsittelemään niitä suoraan, olipa kyse sitten ongelmanratkaisusta tai tarvittavista elämäntapamuutoksista.

Stressinhallinta on tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Hyviä tapoja vaikuttaa stressiin ovat mm. rentoutumis- ja hengitysharjoitukset, mindfulness, säännöllinen liikunta sopivalla rasitustasolla, riittävä uni, terveellinen ravinto ja tuki ystäviltä sekä perheeltä. Nämä auttavat vähentämään stressitasoja ja lisäämään vastustuskykyä. 

Tiivistetysti. Ratkaisevaa on, onko stressi lyhytaikaista vai pitkäaikaista. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia, se saa meidät tekemään parhaansa. Pitkäaikaisesta stressistä tulee sen sijaan monilla tavoin haitallista sen kuormittaessa kehoa ja mieltä.
​
Ystävä. Ilon kautta!

Liikunnan tuntemukset vaihtelevat yksilöittäin ja eri tilanteissa. Monet ihmiset liikkuvat nauttiakseen hyvän olon tunteesta ja sen tunteesta liikunnan jälkeen. Liikuntaan liittyy tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miltä se tuntuu. On hyvä ymmärtää, että liikunnan ei aina tarvitse tuntua hyvältä heti tai koko ajan, ja erilaiset tuntemukset ovat osa normaalia liikuntakokemusta. Palkkio liikkumisesta kyllä seuraa.

Fyysinen aktiivisuus voi olla monipuolista. Joillekin liikunta on nautinnollinen kokemus, joka tuo hyvää oloa, endorfiineja ja energisyyttä. Toisille se voi olla haasteellista ja jopa epämukavaa aluksi, erityisesti, jos henkilö on vasta aloittamassa liikuntaa tai jos hän tekee uudenlaista ärsykettä tuottavaa harjoittelua. Esimerkiksi voimakas uudenlainen fyysinen rasitus saattaa aiheuttaa lihaskipua tai väsymystä, mikä ei välttämättä tunnu miellyttävältä suorituksen jälkeen. Kyseinen lihaskipu (DOMS = delayed onset muscle soreness) ei kuitenkaan ole itseisarvo kehittävässä harjoittelussa. Toisaalta sitä ei tarvitse myöskään pelätä.

On henkilöitä, jotka kokevat liikunnan aikana epävarmuutta ja jopa stressiä. Näitä tuntemuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi suorituspaineet, vertailu muihin tai epärealistiset odotukset omasta kunnosta. Näissä tapauksissa liikunta ei välttämättä tunnu hyvältä heti, ja on tärkeää tunnistaa nämä tuntemukset ja käsitellä niitä positiivisella tavalla. Tässä avuksi on liikunnan ammattilainen, joka mitoittaa kuormituksen oikeaksi ja on tarvittavana tukena liikunnan viidakossa.

Huomioitavaa on, että liikunnan merkitys vaihtelee myös elämäntilanteittain. Esimerkiksi kiireinen ajanjakso tai henkilökohtaiset haasteet voivat vaikuttaa siihen, miten liikunta koetaan. Joillekin liikunta voi olla tärkeä stressinlievityksen keino sopivalla rastitustasolla, kun taas toiset saattavat kokea sen lisäpaineena. Tällaisissa tilanteissa on olennaista liikkua niin, että liikunta tuo hyötyjä sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnille. Ja sitä se todella tekee oikein mitoitettuna. Joskus taustalla on terveysongelma tai kiputila, jotka voivat vaikuttaa siihen miltä liikunta tuntuu. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää kuunnella omaa kehoa ja jututtaa osaavaa valmentajaa, jotta liikunnasta saadaan sen tarjoama hyöty ulosmitattua.
​
Yhteenvetona voidaan todeta, että liikunnan ei aina tarvitse tuntua hyvältä juuri sillä hetkellä, ja tuntemukset voivat vaihdella. Olennaista on liikkua tavalla, joka on sekä fyysisesti että henkisesti sopiva omalle keholle sen hetkisessä tilanteessä ja joka pitkällä tähtäimellä kuljettaa kohti ennalta mietittyä tavoitetta. Anna tavoitteiden herättää positiivisia tunteita, ne motivoivat pysymään oikealla reitillä.

Liikunta parhaimmillaan tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, saa aikaan onnistumisen ja ilon hetkiä, fyysisen kunnon paranemista, lisää henkistä hyvinvointia, on osa arkea ja sosiaalista verkostoa.

Liiku ja hymyile! Se olet sinä!

Miksi tehdä voimaharjoittelua? Tämä kysymys tulee silloin tällöin vastaan. Alle on poimittu hyötyjen joukosta 5 kohtaa mitä voimaharjoittelu saa aikaan. Hyvä on muistaa, että harjoittelu suhteutetaan aina henkilön omiin tarpeisiin ja omaan lähtökohtaan. Välineitä toteuttaa voimaharjoittelua on laaja valikoima vastuskumeista kahvakuulien kautta kuntosalilaitteisiin unohtamatta oman kehon painoa.

1. Lihasvoiman kasvu.  Voimaharjoittelu edistää lihasten kasvua ja vahvistumista, mikä parantaa kehon kykyä suorittaa fyysisiä tehtäviä. Tämän saatat huomata arjessa yksinkertaisesti vaikkapa siinä, että portaiden kiipeäminen ylös sujuu vaivattomammin tai hillopurkki aukeaa aiempaa helpommin.

2. Luuston vahvistuminen. Säännöllinen voimaharjoittelu edistää luuston terveyttä ja vahvistaa luustoa mekaanisen kuormituksen kautta.

3. Aineenvaihdunnan tehostuminen. Voimaharjoittelu lisää lihasmassaa, mikä puolestaan nostaa perusaineenvaihduntaa, auttaen painonhallinnassa ja energiankulutuksessa.

4. Vammojen ennaltaehkäisy. Vahvistuneet lihakset, nivelet ja luusto parantavat kuormituksen sietokykyä  ehkäisten niin akuuttien kuin rasitusperäisten vammojen syntyä. 

5. Psyykkinen hyvinvointi. Harjoittelu vapauttaa endorfiineja, mikä parantaa mielialaa, tuo hyvää oloa ja vähentää stressiä.

Hyvin toimivan ja hyvältä tuntuvan kehon lisäksi bonuksena saattaa syntyä sopivasti lihaksikas vartalo, joka myös näyttää hyvältä. 

​Voimailun iloa!

Miksi harjoitella trainerin kanssa? Tätä moni saattaa pohtia ennen aloittamista harjoittelua trainerin kanssa. Seuraavassa on tiivis yhteenveto keskeisistä hyödyistä mitä yhteistyö ammattilaisen kanssa tarjoaa.

1. Yksilöllinen ohjaus. Harjoittelu toteutetaan jokaisen henkilökohtaisen tavoitteen ja kuntotason mukaan.

2. Tekniikka.  Liikkeet tapahtuvat oikealla tekniikalla, joka tekee harjoittelusta turvallista ja tehokasta. 

3. Tavoitteet ja seuranta. Tavoitteen asettaminen realistiseksi ja saavutettavaksi.

4. Motivaatio. Tuki ja motivointi kannustavat pysymään kiinni harjoittelussa ja näin auttavat pysymään tiellä kohti tavoitteita.

5. Ajan käyttö. Harjoitteluun käytetty aika hyödynnetty oikeaoppisesti ilman hukka-aikaa.

6. Monipuolisuus. Harjoittelu pidetään monipuolisena hyödyntäen erilaisia liikkeitä ja treenimuotoja. Näin kokonaisuus pysyy mielenkiintoisena.

7. Oppiminen. Valmennus voi pitää sisällään liikunnan lisäksi myös mm. ravinto-ohjausta, kuntotestausta, stressinhallintaa trainerin osaamisesta riippuen.
​
8. Sosiaalisuus. Harjoittelu sujuu mukavasti ja siinä pysyy positiivinen vire.