 Itsensä haastaminen, hyödyllistäkö? Eikö tämän päivän maailma ole itsessään jo riittävän haastava? Kyllä, elämä voi olla ajoittain vaikeaa. Se on osa sitä. Itsensä haastaminen voi tuntua myös enemmän tai vähemmän haastavalta. Kannattaako se? Kyllä, ehdottomasti! Asiat ja tapahtumat voivat tuntua hankalilta esimerkiksi, jos emme tiedä mitä tehdä tai emme luota itseemme. Näissä tapauksissa meiltä puuttuu kokemusta ja itseluottamusta. Hyviä uutisia. Niitä voidaan harjoitella. Oikein arvattu: Itsensä haastamisen kautta. Se, että haastaa itsensä ei tarvitse tarkoittaa sitä, että lähtee tekemään suuria ja vaikeita asioita. Pieni pala kerrallaan. Itselle tärkeässä asiassa. Parhaimmillaan itsensä haastaminen parempiin suorituksiin voi johtaa merkittäviin positiivisiin muutoksiin elämässä ja auttaa saavuttamaan tavoitteita ja unelmia. Joka tapauksessa matkalla oppii paljon itsestään ja kehittyy. Itsensä haastaminen parempiin suorituksiin kannattaa monella tavalla saavutettavissa olevan konkretian lisäksi. Alla muutamia vahvoja perusteita.
Minun oma itsensä haastaminen tapahtuu tällä hetkellä opiskellessani psyykkiseksi valmentajaksi. Miksi? Haluan oppia lisää yksilön psyykkisten taitojen kehittämistä (suoritustason ja hyvinvoinnin lisääminen), valmennusosaamisen kehittämistä (psyykkisen kokonaisuuden ymmärtäminen ja soveltaminen) sekä työn ja menestystä tukevan kulttuurin rakentamista (yhteistyön ja laadun lisääminen päivittäiseen tekemiseen). Sen lisäksi yllä mainitut 5 kohtaa toteutuvat tässä projektissa myös. Otan ilolla vastaan. Tilanne on, että mikäli emme ylläpidä nykyisiä taitojamme tai vaikkapa kuntoa, ja sopivasti haasta itseämme, johtaa se pysähtymiseen ja pahimmallaan kyseisen tason laskuun. Motivoivaa viikkoa!  Stressi. Mitä se on ja kukapa meistä ei sitä olisi kokenut? Onko se aina pahasta ja voiko sille tehdä jotain?
Stressillä ei ole yhtä ainoaa ja täsmällistä määritelmää. Se voidaan nähdä omana arviona sen hetkisestä tilasta suhteessa ympäristöön ja voimavarojen määrästä ympäristön asettamiin vaatimuksiin. Stressi on luonnollinen mielen ja kehon reaktio ympäristön vaatimuksiin tai paineisiin. Se on osa normaalia elämää ja voi syntyä mistä tahansa tilanteesta tai ajatuksesta, joka saa tuntemaan esim. ärtymystä tai hermostuneisuutta. Stressitekijät ovat hyvin yksilöllisiä kokemuksia. Jokin asia laukaisee toisessa stressireaktion ja toisessa ei. Persoonallisuus ja temperamentti vaikuttavat siihen, millä tavalla stressin kokee ja minkälaisia fysiologisia reaktioita siitä syntyy. Arkeen kuuluu välillä stressiä. Se on normaalia ja jopa välttämätöntä, sillä sopiva määrä vauhdittaa ja auttaa tekemään asioita tehokkaasti, olemme siis parhaimmillamme. Hyvä stressi voi myös motivoida hyviin suorituksiin, auttaa keskittymään ja saavuttamaan tehtävien määräajat. Siinä vaiheessa, kun stressi muuttuu ylivoimaiseksi tai pitkittyy, se alkaa vaikuttamaan haitallisesti sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Yleisiä stressin aiheuttajia ovat tyypillisesti työ- tai koulutehtävät, ihmissuhteiden ongelmat, terveysasiat ja taloudelliset huolet. Stressin oireet vaihtelevat ja niihin voi kuulua fyysisiä oireita kuten päänsärkyä, väsymystä ja lihasjännitystä sekä psyykkisiä oireita, kuten ärtyneisyyttä, ahdistusta ja vaikeuksia keskittyä. Tärkeää on tunnistaa stressin lähteet ja pyrkiä käsittelemään niitä suoraan, olipa kyse sitten ongelmanratkaisusta tai tarvittavista elämäntapamuutoksista. Stressinhallinta on tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Hyviä tapoja vaikuttaa stressiin ovat mm. rentoutumis- ja hengitysharjoitukset, mindfulness, säännöllinen liikunta sopivalla rasitustasolla, riittävä uni, terveellinen ravinto ja tuki ystäviltä sekä perheeltä. Nämä auttavat vähentämään stressitasoja ja lisäämään vastustuskykyä. Tiivistetysti. Ratkaisevaa on, onko stressi lyhytaikaista vai pitkäaikaista. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia, se saa meidät tekemään parhaansa. Pitkäaikaisesta stressistä tulee sen sijaan monilla tavoin haitallista sen kuormittaessa kehoa ja mieltä. Ystävä. Ilon kautta!  Liikunnan tuntemukset vaihtelevat yksilöittäin ja eri tilanteissa. Monet ihmiset liikkuvat nauttiakseen hyvän olon tunteesta ja sen tunteesta liikunnan jälkeen. Liikuntaan liittyy tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miltä se tuntuu. On hyvä ymmärtää, että liikunnan ei aina tarvitse tuntua hyvältä heti tai koko ajan, ja erilaiset tuntemukset ovat osa normaalia liikuntakokemusta. Palkkio liikkumisesta kyllä seuraa.
Fyysinen aktiivisuus voi olla monipuolista. Joillekin liikunta on nautinnollinen kokemus, joka tuo hyvää oloa, endorfiineja ja energisyyttä. Toisille se voi olla haasteellista ja jopa epämukavaa aluksi, erityisesti, jos henkilö on vasta aloittamassa liikuntaa tai jos hän tekee uudenlaista ärsykettä tuottavaa harjoittelua. Esimerkiksi voimakas uudenlainen fyysinen rasitus saattaa aiheuttaa lihaskipua tai väsymystä, mikä ei välttämättä tunnu miellyttävältä suorituksen jälkeen. Kyseinen lihaskipu (DOMS = delayed onset muscle soreness) ei kuitenkaan ole itseisarvo kehittävässä harjoittelussa. Toisaalta sitä ei tarvitse myöskään pelätä. On henkilöitä, jotka kokevat liikunnan aikana epävarmuutta ja jopa stressiä. Näitä tuntemuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi suorituspaineet, vertailu muihin tai epärealistiset odotukset omasta kunnosta. Näissä tapauksissa liikunta ei välttämättä tunnu hyvältä heti, ja on tärkeää tunnistaa nämä tuntemukset ja käsitellä niitä positiivisella tavalla. Tässä avuksi on liikunnan ammattilainen, joka mitoittaa kuormituksen oikeaksi ja on tarvittavana tukena liikunnan viidakossa. Huomioitavaa on, että liikunnan merkitys vaihtelee myös elämäntilanteittain. Esimerkiksi kiireinen ajanjakso tai henkilökohtaiset haasteet voivat vaikuttaa siihen, miten liikunta koetaan. Joillekin liikunta voi olla tärkeä stressinlievityksen keino sopivalla rastitustasolla, kun taas toiset saattavat kokea sen lisäpaineena. Tällaisissa tilanteissa on olennaista liikkua niin, että liikunta tuo hyötyjä sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnille. Ja sitä se todella tekee oikein mitoitettuna. Joskus taustalla on terveysongelma tai kiputila, jotka voivat vaikuttaa siihen miltä liikunta tuntuu. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää kuunnella omaa kehoa ja jututtaa osaavaa valmentajaa, jotta liikunnasta saadaan sen tarjoama hyöty ulosmitattua. Yhteenvetona voidaan todeta, että liikunnan ei aina tarvitse tuntua hyvältä juuri sillä hetkellä, ja tuntemukset voivat vaihdella. Olennaista on liikkua tavalla, joka on sekä fyysisesti että henkisesti sopiva omalle keholle sen hetkisessä tilanteessä ja joka pitkällä tähtäimellä kuljettaa kohti ennalta mietittyä tavoitetta. Anna tavoitteiden herättää positiivisia tunteita, ne motivoivat pysymään oikealla reitillä. Liikunta parhaimmillaan tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, saa aikaan onnistumisen ja ilon hetkiä, fyysisen kunnon paranemista, lisää henkistä hyvinvointia, on osa arkea ja sosiaalista verkostoa. Liiku ja hymyile! Se olet sinä! Miksi tehdä voimaharjoittelua? Tämä kysymys tulee silloin tällöin vastaan. Alle on poimittu hyötyjen joukosta 5 kohtaa mitä voimaharjoittelu saa aikaan. Hyvä on muistaa, että harjoittelu suhteutetaan aina henkilön omiin tarpeisiin ja omaan lähtökohtaan. Välineitä toteuttaa voimaharjoittelua on laaja valikoima vastuskumeista kahvakuulien kautta kuntosalilaitteisiin unohtamatta oman kehon painoa.
1. Lihasvoiman kasvu. Voimaharjoittelu edistää lihasten kasvua ja vahvistumista, mikä parantaa kehon kykyä suorittaa fyysisiä tehtäviä. Tämän saatat huomata arjessa yksinkertaisesti vaikkapa siinä, että portaiden kiipeäminen ylös sujuu vaivattomammin tai hillopurkki aukeaa aiempaa helpommin. 2. Luuston vahvistuminen. Säännöllinen voimaharjoittelu edistää luuston terveyttä ja vahvistaa luustoa mekaanisen kuormituksen kautta. 3. Aineenvaihdunnan tehostuminen. Voimaharjoittelu lisää lihasmassaa, mikä puolestaan nostaa perusaineenvaihduntaa, auttaen painonhallinnassa ja energiankulutuksessa. 4. Vammojen ennaltaehkäisy. Vahvistuneet lihakset, nivelet ja luusto parantavat kuormituksen sietokykyä ehkäisten niin akuuttien kuin rasitusperäisten vammojen syntyä. 5. Psyykkinen hyvinvointi. Harjoittelu vapauttaa endorfiineja, mikä parantaa mielialaa, tuo hyvää oloa ja vähentää stressiä. Hyvin toimivan ja hyvältä tuntuvan kehon lisäksi bonuksena saattaa syntyä sopivasti lihaksikas vartalo, joka myös näyttää hyvältä. Voimailun iloa!  Miksi harjoitella trainerin kanssa? Tätä moni saattaa pohtia ennen aloittamista harjoittelua trainerin kanssa. Seuraavassa on tiivis yhteenveto keskeisistä hyödyistä mitä yhteistyö ammattilaisen kanssa tarjoaa.
1. Yksilöllinen ohjaus. Harjoittelu toteutetaan jokaisen henkilökohtaisen tavoitteen ja kuntotason mukaan. 2. Tekniikka. Liikkeet tapahtuvat oikealla tekniikalla, joka tekee harjoittelusta turvallista ja tehokasta. 3. Tavoitteet ja seuranta. Tavoitteen asettaminen realistiseksi ja saavutettavaksi. 4. Motivaatio. Tuki ja motivointi kannustavat pysymään kiinni harjoittelussa ja näin auttavat pysymään tiellä kohti tavoitteita. 5. Ajan käyttö. Harjoitteluun käytetty aika hyödynnetty oikeaoppisesti ilman hukka-aikaa. 6. Monipuolisuus. Harjoittelu pidetään monipuolisena hyödyntäen erilaisia liikkeitä ja treenimuotoja. Näin kokonaisuus pysyy mielenkiintoisena. 7. Oppiminen. Valmennus voi pitää sisällään liikunnan lisäksi myös mm. ravinto-ohjausta, kuntotestausta, stressinhallintaa trainerin osaamisesta riippuen. 8. Sosiaalisuus. Harjoittelu sujuu mukavasti ja siinä pysyy positiivinen vire. |