Pitääkö liikunnan tuntua aina hyvältä?

Liikunnan tuntemukset vaihtelevat yksilöittäin ja eri tilanteissa. Monet ihmiset liikkuvat nauttiakseen hyvän olon tunteesta ja sen tunteesta liikunnan jälkeen. Liikuntaan liittyy tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miltä se tuntuu. On hyvä ymmärtää, että liikunnan ei aina tarvitse tuntua hyvältä heti tai koko ajan, ja erilaiset tuntemukset ovat osa normaalia liikuntakokemusta. Palkkio liikkumisesta kyllä seuraa.

Fyysinen aktiivisuus voi olla monipuolista. Joillekin liikunta on nautinnollinen kokemus, joka tuo hyvää oloa, endorfiineja ja energisyyttä. Toisille se voi olla haasteellista ja jopa epämukavaa aluksi, erityisesti, jos henkilö on vasta aloittamassa liikuntaa tai jos hän tekee uudenlaista ärsykettä tuottavaa harjoittelua. Esimerkiksi voimakas uudenlainen fyysinen rasitus saattaa aiheuttaa lihaskipua tai väsymystä, mikä ei välttämättä tunnu miellyttävältä suorituksen jälkeen. Kyseinen lihaskipu (DOMS = delayed onset muscle soreness) ei kuitenkaan ole itseisarvo kehittävässä harjoittelussa. Toisaalta sitä ei tarvitse myöskään pelätä.

On henkilöitä, jotka kokevat liikunnan aikana epävarmuutta ja jopa stressiä. Näitä tuntemuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi suorituspaineet, vertailu muihin tai epärealistiset odotukset omasta kunnosta. Näissä tapauksissa liikunta ei välttämättä tunnu hyvältä heti, ja on tärkeää tunnistaa nämä tuntemukset ja käsitellä niitä positiivisella tavalla. Tässä avuksi on liikunnan ammattilainen, joka mitoittaa kuormituksen oikeaksi ja on tarvittavana tukena liikunnan viidakossa.

Huomioitavaa on, että liikunnan merkitys vaihtelee myös elämäntilanteittain. Esimerkiksi kiireinen ajanjakso tai henkilökohtaiset haasteet voivat vaikuttaa siihen, miten liikunta koetaan. Joillekin liikunta voi olla tärkeä stressinlievityksen keino sopivalla rastitustasolla, kun taas toiset saattavat kokea sen lisäpaineena. Tällaisissa tilanteissa on olennaista liikkua niin, että liikunta tuo hyötyjä sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnille. Ja sitä se todella tekee oikein mitoitettuna. Joskus taustalla on terveysongelma tai kiputila, jotka voivat vaikuttaa siihen miltä liikunta tuntuu. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää kuunnella omaa kehoa ja jututtaa osaavaa valmentajaa, jotta liikunnasta saadaan sen tarjoama hyöty ulosmitattua.
​
Yhteenvetona voidaan todeta, että liikunnan ei aina tarvitse tuntua hyvältä juuri sillä hetkellä, ja tuntemukset voivat vaihdella. Olennaista on liikkua tavalla, joka on sekä fyysisesti että henkisesti sopiva omalle keholle sen hetkisessä tilanteessä ja joka pitkällä tähtäimellä kuljettaa kohti ennalta mietittyä tavoitetta. Anna tavoitteiden herättää positiivisia tunteita, ne motivoivat pysymään oikealla reitillä.

Liikunta parhaimmillaan tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, saa aikaan onnistumisen ja ilon hetkiä, fyysisen kunnon paranemista, lisää henkistä hyvinvointia, on osa arkea ja sosiaalista verkostoa.

Liiku ja hymyile! Se olet sinä!