Rentoutumisen taito

Moni osaa nykyään tehdä paljon. Hoitaa työn, arjen, velvollisuudet, aikataulut ja vielä liikkuakin siinä sivussa. Sen sijaan yllättävän moni ei enää kunnolla osaa rauhoittua.

Se ei ole heikkoutta. Se on tämän ajan ilmiö.

Arki on monella tavalla kuormittavaa, vaikka elämä näyttäisi ulospäin ihan tavalliselta. Mieli käy helposti kierroksilla, keho pysyy valppaana ja palautuminen jää vajaaksi, vaikka varsinaisesti ei tekisi mitään poikkeuksellista. Siksi rentoutuminen ei ole nykyään itsestäänselvyys. Se on taito, jota voi joutua opettelemaan.

Rentoutuminen ei ole sama asia kuin laiskuus
Tämä on ehkä tärkein muistutus. Moni kokee syyllisyyttä lepäämisestä, hidastamisesta tai siitä, ettei ole koko ajan tehokas. Silti juuri nämä hetket voivat olla niitä, joiden ansiosta jaksaa paremmin, palautuu paremmin ja toimii paremmin. Hyvinvointi ei rakennu vain siitä, kuinka paljon ihminen jaksaa tehdä. Se rakentuu myös siitä, kuinka hyvin hän osaa palautua tekemisestä. 

Rentoutuminen ei vie pois tehokkuutta. Se tukee sitä. Rentoutuminen on sitä, että keho ja mieli pääsevät pois jatkuvasta valmiustilasta.

Ihminen voi olla paikallaan ja silti kuormittunut. Vastaavasti lyhyt kävely luonnossa, rauhallinen hengityshetki tai hiljainen hetki ilman jatkuvaa ärsyketulvaa voi rentouttaa enemmän kuin tunti puhelin kädessä sohvalla. Rentoutuminen ei siis ole vain tauko tekemisestä. Se on tilan antamista hermostolle, ajatuksille ja keholle.

Miksi rentoutuminen on monelle vaikeaa?
Moni on tottunut elämään niin, että tekeminen tuntuu normaalilta ja pysähtyminen oudolta. Päivässä on jatkuvasti jotain meneillään. Työ, viestit, uutiset, aikataulut, odotukset, suunnittelu ja jatkuva tavoitettavuus pitävät mielen helposti aktiivisena alusta iltaan asti.

Kun tätä jatkuu pitkään, keho voi tottua käymään kierroksilla. Silloin rentoutuminen ei tunnu helpolta, vaikka sille olisi tarvetta. Voi tuntua levottomalta, kärsimättömältä tai jopa syylliseltä pysähtyä. Moni tunnistaa myös sen, että keho olisi väsynyt, mutta mieli ei silti osaa rauhoittua.

Tämä on tärkeä ymmärtää. Jos rentoutuminen tuntuu vaikealta, ongelma ei välttämättä ole siinä, ettet osaisi levätä. Kyse voi olla siitä, että olet ollut liian pitkään kuormittuneena.

Miten jatkuva kuormitus näkyy arjessa?
Kaikki kuormitus ei näy isona uupumuksena. Usein se näkyy paljon hienovaraisemmin.

Uni ei tunnu palauttavalta. Ajatukset pyörivät illalla. Pienetkin asiat ärsyttävät tavallista enemmän. Keskittyminen pätkii. Kehossa on kireyttä, vaikka varsinaista syytä ei oikein löydy. Liikunta ei virkistä samalla tavalla kuin ennen, tai treeni tuntuu jatkuvasti vähän raskaalta.

Moni huomaa myös sen, että palautuminen hidastuu. Ei vain treenistä, vaan arjesta yleensä. Silloin rentoutumisen merkitys korostuu. Se ei ole ylimääräinen lisä hyvinvointiin. Se on yksi perusasioista, joiden varaan jaksaminen rakentuu.
 
Rentoutuminen tukee myös harjoittelua
Tämä on hyvä muistaa etenkin silloin, kun liikunta on tärkeä osa omaa arkea. Harjoittelu kehittää silloin, kun keho ehtii myös palautua. Jos hermosto käy jatkuvasti ylikierroksilla, myös harjoittelun hyödyt voivat jäädä osittain vajaiksi.

Siksi rentoutuminen ei ole treenin vastakohta. Se on osa kokonaisuutta.

Hyvä harjoittelu kuormittaa sopivasti. Hyvä palautuminen auttaa kehoa sopeutumaan siihen. Kun rentoutumista on arjessa riittävästi, myös uni, vireystila, jaksaminen ja treenistä palautuminen voivat parantua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkea ei ratkaista kovemmalla tekemisellä. Joskus oikea askel eteenpäin on rauhoittuminen.

Rentoutumista voi opetella
Rentoutuminen ei ole vain luonteenpiirre tai jokin ominaisuus, joka toisilla on ja toisilla ei. Se on taito, jota voi harjoitella.

Rentoutuminen ei ole vain mukava tunne, vaan myös kehollinen tapahtuma. Lääkäri Herbert Benson teki tunnetuksi käsitteen rentoutumisvaste, jolla tarkoitetaan kehon rauhoittumisreaktiota pois jatkuvasta valmiustilasta. Kun hengitys rauhoittuu, mieli hiljenee ja keho saa viestin turvallisuudesta, myös hermosto voi alkaa palautua. 

Oleellista ei ole täydellinen rentoutumishetki. Oleellista on se, että keho ja mieli saavat toistuvasti viestin siitä, ettei koko ajan tarvitse olla valmiudessa.

Moni hyötyy myös siitä, että rentoutumista alkaa ajatella aktiivisena taitona, ei passiivisena tapahtumana. Silloin sitä ei jää odottamaan vain lomalle, viikonloppuun tai siihen hetkeen, kun elämä joskus rauhoittuu. Sitä alkaa rakentaa omaan arkeen jo nyt.

Pienet keinot voivat auttaa paljon
Rentoutumisen ei tarvitse tarkoittaa tuntien retriittiä tai täydellistä hiljaisuutta. Usein vaikutus syntyy pienistä toistuvista teoista.

• Rauhallinen hengitys.
• Lyhyt kävely.
• Puhelimen sulkeminen ajoissa.
• Hetki ilman taustamelua.
• Kevyt venyttely.
• Metsä, sauna, musiikki tai ihan vain se, että istuu hetken ilman tarvetta tehdä mitään.

Tärkeintä on löytää keinot, jotka oikeasti rauhoittavat juuri sinua. Se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Siksi rentoutumisenkin pitäisi sopia omaan elämään, ei näyttää hyvältä vain paperilla.

Mitä kehossa tapahtuu, kun rentoudut?
Yhdysvaltalainen National Center for Complementary and Integrative Health kuvaa rentoutumisvasteen olevan stressireaktion vastakohta: siihen liittyvät muun muassa rauhallisempi hengitys, matalampi verenpaine ja alentunut syke. Harvard Healthin mukaan rentoutumisvasteen hyödyt auttavat vastustamaan kroonisen stressin haitallisia vaikutuksia.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että hartiat laskeutuvat, lihakset rentoutuvat, hengitys syvenee ja keho ei tunnu enää olevan koko ajan “valmiina johonkin”. Samalla parasympaattinen hermosto, jota usein kuvataan kehon rauhoittumis- ja palautumisjärjestelmäksi, pääsee paremmin esiin. 

Lopuksi
Rentoutuminen saattaa kuulostaa ja tuntua pieneltä asialta, mutta sen vaikutukset ovat yllättävän suuria. Ja juuri niistä voi alkaa syntyä paljon hyvää. Ja miksi emme tekisi itsellemme hyvää?

​Hyvää kesää!